Blue Jasmine, aurinkoinen terassisunnuntai ja lemmikkihylje

Hei vaan,

Olenpas unohtanut patistaa kaikkia käymään katsomassa Woody Allenin uusimman leffan Blue Jasminen, joka sijoittuu tänne meidän nurkille. Oikein kelpo leffa, ja hauska tiirailla tuttuja nurkkia valkokankaalla. 7x7 lehti oli tosin nopeasti kommentoimassa mikä meni pieleen...

Anyways, tää tuli nyt mieleen kun olimme sunnuntaina paistattelemassa päivää elokuvassakin esiintyvän (trailerissa 0:56) The Ramp -ravintolan terassilla, joka on ihan lähellä meitä Bayn rannalla (Dogpatch).

Koira-hylje hybridimme Otty pääsi samalla reissulla uimaan vaikka vähän häiritsikin resident-pelikaaneja. Otty on ihan huippu-uimari! (Tiesittekö että pitbulleilla on räpylät?)

Täkynä pallo

Otty ui koiraa

Vasemmalla hylje, oikealla koira

The Ramp on jo aiemmin hyväksi havaittu, mutta nyt kävimme myös testaamassa myös viereisen Mission Rock Resortin, jossa oli myöskin oikein kiva terde ja koiraystävällinen palvelu. Tänne pitää tulla pian uudestaan; maanantaista perjantaihin Happy Hour tarjouksena osterit ovat vain 99 senttiä!

Toi roska tossa keskellä kuvaa on pelikaani

Eli; menkää leffaan (ja istten tulkaa tänne niin vien terassille!) :)

Pushei,

Kaisa

Suomi vs. Kalifornia

Kun elää tällälailla kahdessa kulttuurissa, joista toisen tuntee läpikotaisin ja toisessaon uusi (noh, uudehko) tulokas, ei voi olla vertailematta niitä keskenään miltei jatkuvasti; Isoja juttuja (iänikuiset koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva..) ja pieniä juttuja (kuten vessapaperin pehmeys). Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että pitäisi tehdä joku tällainen listaus, etenkin nyt kun tuli melko lyhyen ajan sisällä käytyä suomessa pariin otteeseen. Kerrankin vitkuttelusta oli iloa, kun - minua paljon parempi kirjoittaja -  Oaklandissa asuva Sussu kerkesi eka, ja teki oikein tällasen ihan huipun postaussarjan: 

10 Asiaa joita rakastan Suomessa

Ykkösenä mulla olisi ystävät <3 ja ystävyyssuhteet noin ylemmällä tasolla. 

10 Asiaa joita rakastan Kaliforniassa

Bonari: Auringonvalo ympäri vuoden! 

5 Asiaa joita inhoan Suomessa

Kohta 5, nauroin ääneen Chipotlen jonossa :D

5 Asiaa joita inhoan Kaliforniassa

Allekirjoitan suurimman osan pointeista aivan täysin, ehkä eniten eroaisi mun “Viisi asiaa joita inhoan Kaliforniassa” –lista (joka kyllä ehkä muokkaantuisi "Viisi asiaa joita inhoan USA:ssa" listaksi). Tällä listalla olisi ainakin jenkkien käsittämätön halu pukeutua yliopistonsa tai collegensa kulahtaneisiin verkkareihin jatkuvasti vielä vuosia ja vuosia valmistumisen jälkeen. Kuka suomessa käyttää esimerkiksi abi-verkkareitaan lukuisia kertoja viikossa? Tai ikinä?

Kuvituksena asoita joita rakastan suomessa (Ei, tequila ei varsinaisesti ole yksi niistä mutta saakoon tässä tapauksessa nyt edustaa jotain muuta - lauantai-iltoja esimerkiksi!)

Pus,

Kaisa xo 

Tapahtuipa eräänä maanantaina…

Tällaista meillä tuossa pari viikko sitten, maanantai-iltapäivänä. Tullessaan Missouri Streetin mäkeä alas, kundi on jo mm. kaatanut matkalla yhden ihan kunnon kokoisen puun… Itse tulin kotiin kun siivoustyöt oli jo suurimmaksi osaksi tehty. Myöhemmin kuulin, että kuski oli – onneksi – ainoa sairaalaan viety osapuoli ja autosta oli löytynyt mm. ase.

Hot pursuit and getaway fail in Potrero Hill

En tiedä miksi en nyt saa tuota videota upotettua tähän :( 

Meidän naapuritalo koki aikalailla damagea, ja heidän laskenhoitajansa auto (pieni musta volkkari joka näkyy tuossa videollakin) meni ihan taatutsti lunastukseen. Itsehän lähinnä olimme pahoillamme siitä, ettei Camry juuri nyt ollut tuossa autotallin edessä (vaikka se on siinä parkissa melkein aina!).. We’ll be riding some new wheels by now!

Terkuin,

Kaisa

Suomeen

Huomenaamulla suunta onkin toimiston sijaan lentokentälle, ja kohti Helsinkiä. Matka ei ollut suunniteltu ja lennotkin ostin vasta viikko sitten; Tulen Mummuni, viimeisen isovanhempani, hautajaisiin.  Täkäläinen termi bittersweet kuvaa fiilistä hyvin, ihana tulla käymään mutta ei tästä syystä. Ystäväni Ville lohdutti viestillä "tehdään vastapainoksi jotain kivaa". 

Eli blogi vajoaa taas hiljaisuuteen, mutta nyt hyvästä syystä.

Kaisa xo

SF Bike Share

Elokuun lopussa San Franciscossa aloitti toiminnan BayArea Bike Share city-pyöräohjelma. Lainauspisteet ja pyörät ilmeistyivät katukuvaan ihan yhtäkkiä, ja pelkästään mun duunireitillä on kolme tai neljä tällaista spottia. Kaikenkaikkiaan ohjelmassa on nyt 700 pyörää ja 70 lainauspistettä ympäri Bay Areaa (näistä puolet SF:ssa), ja tarkoitus on laajentaa verkostoa jopa 3000 pyörään seuraavien vuosien aikana.

Pyörät on itseasiassa aika hyvännäköisiä, ja toisin kuin esim. NYCissä, niissä ei ole lainkaan mainoksia! Ohjelmaan voi ostaa etukäteen 88 dollaria maksavan vuosijäsenyyden, tai vaihtoehtoisesti kolmen päivän ($22) tai 24h ($9) käyttöoikeuden suoraan miltä tahansa lainauspisteeltä (jotka muuten toimivat aurinkoenergialla!). Mun mielestä ihan huippu idea, mutta pyöräilykypärien käyttöä tää tuskin lisää… harva kai sitä kantaa jatkuvasti mukana spontaania pyöräilyä silmällä pitäen.

Tulkaahan testaamaan :)

Kaisa

Meh

“Meh” on  melko kuvaava termi mun koko kesän fiilikselle. Ja toimii kaiken lisäksi oikein hyvin kummallakin päivittäisellä kielelläni.  Ei ole oikein huvittanut. Mikään. Tästä syystä valitettavasti bloggailutkin on jääneet (ja tästä olen jopa saanut muutamalta taholta nuhteluita ). Keväällä oli ihan boss olo, kun oli saanut edellisen duunin aiheuttamat kriisit ratkaistuksi ja jotenki elämä täällä rullaili tosi kivasti, oli kekkereitä ja tyyppejä joiden kanssa hengata, ja siihen päälle omia reissuja. Sitten yhtäkkiä tuntui, että kaikki olikin juuri päinvastoin; tosi moni tuttu ja uusi ystävä muutti pois, uudessa duunissa vähän sama juttu; tuntui, että just kun ehti tutustua jengiin niin kivat tyypit lähtee firmasta. Oma rooli ja/tai toimiston työkulttuuri on epäselvä ja stressaava.  Bannerikampanjat, nuff said. Hmph. Mielessä pyöri kaikkia hoitamattomia asioita, joihin ei vaan saanut tartuttua. Kotia olisi kiva laittaa mutta ei jaksa. Treenikään ei kulje; sali puuduttaa, tuloksia ei tule. Surffillakaan en ole käynyt varmaan kuukausiin.  

Lanalla tais olla sama fiilis: 

Mutta eiköhän se tästä, itse asiassa nyt on jo parempi. Muistutin itteäni kuinka uusi työ on joka tapauksessa niin paljon parempi kuin vanha ja kuinka täällä kuitenkin on edelleen niitä kivoja työkavereita, ja olen saanut töissä hyvää palautetta. Lisäksi San Franissa alkoi “kesä” (syys- ja lokakuu ovat yleensä kelien puolesta vuoden parhaat) ja aion ehkä aloittaa uuden harrastuksen. 

Kaikesta päätellen mulla oli siis kaamosmasennus :)

Kaisa xo 

OPI San Francisco Collection

Hih,

OPI:n syksyn kynsilakat on San Francisco teemalla! Lakat on nimetty teemaan sopivasti, tai yritetty ainakin. Pieni nootti tosin, että eikös tuon GGB:n pitäisi olla väriltään international orange?

A-Piers to be Tan

Haven’t the Foggiest

Keeping Suzi at Bay

Peace, Love & OPI

First Date at the Golden Gate

Dining Al Frisco

Incognito in Sausalito

Lost on Lombard

I Knead Sour-Dough

Muir Muir on the Wall

In the Cable Car-Pool Lane

Embarca-Dare Ya!

It's All San Andreas's Fault

Wharf! Wharf! Wharf!

Alcatraz.....Rocks

Hyvää elokuuta (oon täällä salaa ihan vähän iloinen siitä että kaikki ihanat kesäjutut Suomesta alkaa olemaan hiipumaan päin..kiäh kiäh)!

Pus,
Kaisa