tiistai 29. huhtikuuta 2014

Paleo Challengen loppu ja huhtikuun treenimietteet

9 viikon Paleo Challenge loppui virallisesti siis viikko sitten perjantaina, kun kävin tokassa kehonkoostumusmittauksessa. Turinat haasteen aloituksesta ja ekasta “dunkista” voitte kerrata täältä.

Yhdeksän viikkoa meni yllättävän nopeasti ja myös yllävän iisisti. “Repsahtamisia” ei tulut kuin muutama (lainausmerkeissä koska en alunperinkään luvannut olla aivan strict) ja vointi oli koko ajan tosi hyvä. Eli allekirjoitan kyllä toitotukset viljattoman ja maidottoman ruokavalion vatsaystävällisyydestä!

Sen sijaan ulkoisessa olomuodossa en huomannut juurikaan muutosta… ehkä jos ruokavalion muutos olisi ollut radikaalimpi, nämäkin erot olisivat selkeämpiä. Kehonkoostumusmittauksen tulokset oli kuitenkin ihan positiivisia; sen mukaan kehonrasvaprosentti olisi laskenut 2,2% (prosenttiyksikköä) ja paino 6 lb/2,72kg. I’ll take it! J Hyvä juttu oli, että suurin osa (4,78lb/2,17kg) lähteneestä massasta oli läskiä, mutta valitettavastiu mukana lähti jonkin verran myös vaivalla hankittua lihasta (tai lean mass, joka tarkoittaa lihasta ja tukikudoksia). Mun lukemat ei kuitenkaan riittäneet haasteen voittoon. Kehonkoostumus- ja rasvaprosenttimittauksiahan on vaikka minkälaisia ja lukemat lähinnä suuntaa-antavia, mutta kyllä samalla metodilla aikaansaadut kaksi mittaustulosta ovat varmaan jollain lailla vertailukelpoisia.

Mitäs nyt sitten? Olen tässä nyt viikon syönyt ihan mitä huvittaa (mm. Napa-reissun menomatkalla In’N’Out:ssa ja tulomatkalla Sonic:issa..) mutta nyt ajattelin palata edes pikkasen ruotuun. En halua varsinaisesti noudattaa mitään erityistä ruokavaliota, mutta arkena ajattelin syödä paleo-henkisesti ja viikonloppuisin sitten mitä haluan. Omat synttärit ja kaikki kesän häät ym kemut ovat ihan nurkan takana niin en nyt suoranaisesti panisi pahekseni vaikka vararavintokerros pikkasen vielä pienenisi…

Treenirintamalta ei ole mitään kovin kummoista raportoitavaa. Alkuvuoden kehitys tuntuu tyssänneen, mikä on varmaan ihan normaalia, mutta mälsää. Jokin lisämotivaatiobuusti olisi siis hakusessa! Lisäksi onnistuin saamaan alakroppani niin jumiin, että se puolestaan aiheutti mulle ihan kauhean selkäkrampin viime viikolla. Tulipahan testattua elämäni kivuliain urheiluhierontasessio, joka onneksi kyllä jeesasi samantien, mutta “lääkärin määräyksestä” mun piti pitää treenitaukoa loppuviikko. Jos innostaa kokeilla itekin, niin tällaiset superjumit luonnistuu ihan sillä, että välttelee kehonhuoltoa, venyttelyä ja hierontaa kuukausikaupalla!


Vali vali, kun ei ole edes mitään soveliasta kuvitusta niin tämä Losilaisen ravintolan seinältä bongattu karhu saakoon nyt muistuttaa turhasta marisemista.


Kaisa xo

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pääsiäisreissu Napaan

Niinkuin eilen lupailin niin täältä pukkaa lisää viinijuttuja. Vaikka täällä ei yleensä vietetäkään työpaikoilla uskonnolisia juhlapyhiä (joulukin naamioidaan "holiday seasoniksi"), oli meille töistä vapaata pitkäperjantaina. E:llä oli tiedossa töitä, joten houkuttelin (noh, eipä siihen ihan hirveästi suostuttelua tarttettu) mun hyvän työkaverin Leannan lähtemään minilomalle Napaan. Bongasimme LivingSocialista diilin hyvän kuuloiseen neljän tähden viinitilaresorttiin, ja pistimme buukkauksen sisään.

Le Meritage Resort & Spa oli ihan mainio viikonloppukohde, matka kesti tunnin mutta perillä tuntui, että olisimme lähteneet jonnekin vallan kauemmas. Wine country on siitä mainio, että siellä tuntuu aina olevan hyvä sää ja n. 5-10 astetta lämpimämpää kuin täällä kaupungissa. Mun paleo-challenge loppui sopivasti perjantaiaamuna, joten nautimme maittavan burgerilounaan In'n'Outissa, joka on mun vakiokohde roadtripeilla. 

Yummy!! 

Hotelli ja allas-alue
Hotellilla oli perjantaina ilmainen viini- ja juustotasting, ja kylmä valkkari oli hyvää myös uima-altaan reunalla nautittuna. Illalla menimme drinkeille ja syömään Napan keskustaan, jossa en ollut aiemmin ollutkaan. Napa-sity osottautui sieváksi pikkukaupungiksi. Kävimme testaamassa pari eri drinkkipaikkaa ja söimme italiasessa Allegriassa oikein pitkän kaavan mukaan. 

Tässä kasvaa Merlot'a

Tässä pohdimme kehtaisimme kräshätä häihin jotka olivat käynnissä hotellin alueella

Lauantai sujuikin sitten tiivisti poolilla lojuen, lehtiä lueskellen ja torkkuen. Ihanan rentoa. Ajelimme kotiin lauantaina alkuillasta ja oli mahtava tajuta, että vielä oli yksi vapaapäivä jäljellä. Huraa pitkille viikonlopuille! 

Kevyt välipalasetti altaalla

No se allas

Pakollinen varvaskuva

Allas vähän eri kulmasta...

...ja allas-selfie. + mun hieno olkihattu!



Pus,
Kaisa


lauantai 26. huhtikuuta 2014

Ex tempore Weekend Getaway: Big Sur & Hearst Castle

Hupsista, lähemmäs kuukausi näkojään hujahtanut sitten viime postauksen. Syytän kauheaa hoppua töissä, en ehdi viikolla yhtään keskittyä tällaisiin omiin sivuprokkiksiin, ja pari viime viikonloppua olenkin sitten ollut pois kotoa.

Pari viikkoa sitten mä päätin, että haluan jonnekin pois kaupungista kun Ericilläkin oli vapaa viikonloppu ja me ei olla pitkiin aikoihin oltu missään. Päätimme lähteä ajelemaan Highway 1:sta etelään suuntana Big Sur. Emme kiirehtineet vaan pysähdyimme tunnin lounaalle Santa Cruziin paistattelemaan päivää. Ainoa aikataulu oli, että halusimme ehtiä Big Suriin, ja löytää leirintäalueen ennen pimeän tuloa. Nuo Higway 1:n maisemat ovat niin upeita! Taas muisti kuinka pitäisi harrastaa tällaista kotiseutumatkailua vähän useammin, kun täällä riittää koluttavaa. Noh, anyway, kun pääsimme Big Suriin niin joka ikinen leiritäalue oli jo täynnä (emme tietenkään olleet tehneet ennakkovarausta...) ja alkoi jo tulla hämärä. Ajattelimme jo, että pitääkö meidän ajaa takaisin Montereyhin, mutta onneksi ei tarvinnut.  

Hieno spotti Big Surissa

Sama vähän kauempaa
Ericin vanha frendi Paul muutti tuoreen vaimonsa Marissan kanssa noin kuukausi sitten NYCista Big Suriin ja on nyt Executive Chef melko päheän Ventana Inn & Spa -resortin ravintolassa (Paul on myös sijoittunut palkintosijoille "Sexiest Chef in New York" -kisassa ja ollut myös Iron Chefissä!!). E&P olivat sopineet että näkisimme illalla kun Paul pääsee töistä, mutta me päätimme mennä moikkaamaan häntä kun emme löytäneet majapaikkaa. Paul oli siellä työn touhussa mutta lähetti meille pari maisteluannosta uudelta listalta ja me tietty mielellämme testasimme. Kun P oystyi ottamaan pikkubreikin ja me selostettua tilanteemme, kysyi P miksi emme olisi yötä heidän luonaan... Kas kun ei tämä vaihtoehto ollut tullut E:lle edes mieleen?? Paul ja Marissa asuvat toistaiseksi hassussa pienessä "torpassa" hotellin alueella, ennen kuin löytävät oman asunnon. Mökissä ei ole juurikaan kalusteita, mutta me päädyime sitten "telttailemaan" sisätiloissa. Ei huono vaihtis olleskaan! P&M:lla on myös aivan ihana 4kk vanha bordercollien ja labbiksen mix pentu Sven, joka aika pitkälti hoiti illan viihdenumerot. 

Hylkeitä läjässä

Sunnuntaina jatkoimme matkaa yhä etelään ilman varsinaista päämäärää, kunnes aloimme näkemään Hearst Castle -kylttejä. Ilmoitin haluavani käydä "linnassa", Eric ei varsinaisesti ollut halkeamaisillaan innosta mutta suostui kummiskin. Hearst Castle on siis sanomalehtimoguli William Hearstin rakennuttama valtava "palatsi", joka on nykyisin museoitu ja osa Kalifornian State Park -järjestelmää. Mesta on rakennettu  pikkuhiljaa vuosien 1919-1947 aikana mutta suurin osa sisustuselementeistä on 1700- ja 1800-luvulta ja roudattu Euroopasta. Tyyliä luonnehtitaan "Spanish revival" tai "Mediterranean revival", ja on kaiken kaikkiaan niin over the top, että se on ihan upea. Kuuluisa Neptune Pool oli nyt valitettavasti remontissa. Ainoa tapa päästä tutkailemaan linnaa ja tiluksia on osallistua opastetulle retkelle, joita on useampi eri teemainen ja kaikki kustantavat 25dollaria. Kierroksen jälkeen saa käveleskellä ympäriinsä ihan vapaasti. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka jos sattuu huudeille!

"Sisäänkäynti"

Linna on mäen laella ja 360 maisemat ovat hienot 

Pelihuone

Leffateatterin sisustusta

Vierashuone(isto)

Sisäuima-allas

Sama, tää oli niin hieno!
Meidän päivän viimeiseksi etapiksi osui vähän puolivahingossa Paso Roblesin -viinialue; olimme oikeastaan vain suuntaamassa Highway 101:lle kunnes huomasimme olevamme keskellä viinitiloja ja totesimme, että hölmöähän se olisi jos emme edes yhdessä pysähtyisi. Yelp -konsultoinnin perusteella päädyimme Rotta -wineryyn, jonka nimi oli mun mielestä kovin hauska. Viinitkin toki maistui!

Huomenna lisää retki- ja viinijuttuja!
Kaisa xo