North coast

4th of July tuli ja meni. Mä olin vielä aika jetlageissa, ja ehkä vähän myös paluumasiksissa, niin otin arkivapaan vastaan erittäin lämpimin mielin, ja annoin ittelleni luvan nukkua vaikka koko päivän jos huvittaa. Ja niin teinkin. Iltapäivällä sentään käytiin moikkaamassa jotain Ericin tuttuja piknikillä Ocean Beachilla, mutta siellä oli tosi kylmä ja ankea keli niin ei viihdytty kovin kauaa (Potrero Hillissä jälleen paisto aurinko ja välimatkaa taitaa olla sen 7km...). Illalla oli tarkotus mennä kattoo Golden Gate Bridgen ilotulitukset, mutta uni voitti jälleen. Nukkuminen <3

Itsenäisyyspäivän jälkeisenä viikonloppuna teimme jälleen yhden minireissun, tällä kertaa citystä ylöspäin, Kalifornian pohjois-rannikolle. Meillä ei ollut mikään hoppu vaan pysähtelimme siellä täällä kahville ja lounaalle ja välijätskille.. Highway 1:n varrella on hienoja maisemia, symppiksiä pikkukyliä ja paikallisena erikoisuutena osterifarmeja! Meidän määränpää oli Mendocino, ja ehkä vähän yli puolivälissä matkaa pysähdyttiin surffistopille, kun bongasimme North Salmon Creek nimisen rannan, joka näytti olevan oikein hauska biitsibreikki. Vedessä oli väkeä vaikka kuinka, mutta pointtejakin oli useampia, niin jengi oli jakaantunut aika tasasesti. Mun surkealla arviontikyvyllä sanoisin, et aallot oli sellasta 3-5ft luokkaa eli mulle (ainakin teoreettisella tasolla) just passeleita. Veteen mennessä oli ihan aurinkoista, mutta ei ehitty olla siellä ehkä kun puolisen tuntia, kun mestoille jyräs niin sankka sumu, ettei oikeesti enää erottanut missä loppui meri ja mistä alkoi taivas. Tulevia aaltoja ei juurikaan nähny, hyvä että rantaviivan.. Mun surkeasta surffikunnosta kertoo ehkä se, että sain päivän ainoon aallon täysin vahingossa (en nähnyt sitä), kun suuntasin takas rantaan.

Sumuista on

Loppumatka ajettiinkin sitten ilman yhtään minkäänlaisia maisemia, kun kaikkialla ympärillä oli vaan harmaata. Mendocinossa meillä oli buukattuna "mökki" Ericin tuttujen pyörittämästä paikasta. Täälläkin saimme ihan vaan kuvitella luvatun merinäköalan...  Onneksi oli sentään takka ja telkkari. Tää Kalifornian kesä on kyllä yksi iso huijaus (ei kyllä vissiin taida olla hurraamista siellä Suomessakaan??) !

Siellä se kaunis merinäköala kuulemma on...

Sunnuntaina, kun lähdimme takaisin päin, oli ehkä jopa entistä sankempi sumu, mutta se onneksi hälveni etelään päin tultaessa. Päivän ohjelmassa oli hepoilua, kahden tunnin maastovaellus Five Brooks Ranchilla. Tulipa samalla hoidettua ensikosketus lännenratsastukseen, kun yhtäkkiä käskettiinkin ohjastamaan vaan yhdellä kädellä! Ryhmässä oli vaan kaks muuta tyyppiä ja meidän oppaana oli Cowboy-Dave, joka lenkin aikan ehti kertoa aika lailla koko elämäntarinansa aina urasta stunttimiehenä alkoholismiin ja karjankasvattamiseen.. Uljas ratsuni Hank oli oikein kelpo kulkupeli!

Hank näyttää kieltä

Tällä hepalla oli tyylikäs 2-väri värjäys tukassa

Jonossa jolkotetaan. Cowboy-Davella oli stetson. Tietty. 

Fanikuva Cowboy-Daven ja Dustyn kanssa

Kreisistä sumusta huolimatta oli siis oikein kiva viikonloppu ja taas muisti kuinka sekä surffille että ratsaille pitäs päästä  useemmin!

Terkuin,

Kaisa