keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

JT ja Jay-Z ja Ventura

Viime perjantaina koitti kauan odotettu keikkaspektaakkeli, kun Justin Timberlaken & Jay-Z yhteiskiertue Legends of the Summer saapui San Franciscoon. Lokaatio oli 49'ersien stadionina tunnettu Candlestick Park (jossa harvemmin järjestetään konsertteja; edellinen taitaa olla Beatlesien jäähyväiskeikka vuonna 1966). 

Sainkin keikkaseuralaisekseni Tapin, joka tuli muutaman päivän varotusajalla viikon visiitille länsirannikolle.
Ja wautsiwau mikä show olikin! (Tosin pakko sanoa, että vaikka Herra Carter vetikin kaikki mun suosikkibiisit ja muutenkin oikein hyvin, niin kyllä Herra Timberlaken rinnalla setä vaikutti vähän väsyneeltä.) Mulla ei ole keikalta yhtään kuvaa joista saisi mitään selkoa, mutat voin kertoa että molemmat vaihtoivat vaatteita neljästi.

Kuva: justintimberlake.com
Kuva: thedrop.fm
Rikollisen aikaisin lauantaiaamuna hurautinkin sitten lentokoneella Losiin (E lähti jo torstaina), kun ohjelmassa oli jälleen yhdet häät. Huvittavaa, että mun lento LAX:lle oli lyhyempi kun ajo kentältä Venturaan.

Ventura Harbor

Ventura Beach

Tällä kertaa sulhanen oli Ericin High School frendi Keith, ja launtaipäivän hengailimme Ericin vanhojen kavereiden kanssa. Vihkiminen tapahtui biitsillä auringon laskiessa, ja vastaanotto oli jälleen golf-klubilla. Taaskaan ei ollut after partyja mutta onneksi kaikki asuivat samassa hotellissa kuin me niin siirsimme bileet sinne.
Lainamekossa, www.rentherunway.com





Kakku oli söpö (mutta pahaa, niinkuin usein täällä)
Sunnuntaina ajelimme maisemareittiä (ei koko matkaa tosin) takaisin San Franciscoon.

Pismo Beach
Ah, biitsi. Tahtoo lisää.

Kaisa xo

SF Pride

Lisää jo ihan vanhentuneita juttuja (pakko saada ees muutama postaus heinäkuulle ;)

Pride-kulkue ja koko pride-viikko ovat SF:ssa iso juttu. Luonnollisesti, kun kaupungilla on vankka maine ja historia seksuaalivähemmistöystävällisenä. (Ihan sivuhuomautuksena, että katoin ihan vastikään Milk-leffan, joka on tosi hyvä, suosittelen!)

Tänä vuonna Pride sai vielä paremman syyn olla proud, kun juuri ennen Pridea Yhdysvaltain ylin oikeusaste, Supreme Court, kumosi aiemmin alemmassa oikeusasteessa tehdyn same sex marriage –kiellon. Marssilla näkyikin nyt tosi paljon pareja, jotka julistivat juuri menneensä naimisiin. Ite olin luullut Priden olevan vähän enemmän karnevaali-henkinen mutta meininki oli vähän “virallisempi” – toki SF:n tyyliin (aka naamiaisasuissa). 

Dykes on bikes


Love won








SF City Hall


Ciao darlings, 
Kaisa

Juhannuksesta ja juhannushäistä

Ohoh, blogi on näköjään pitänyt kesälomaa vaikka bloginpitäjällä ei sellaisesta ole tietoakaan.. Tässä lyhyesti kuukauden takaisia juttuja.

Juhannuksen lähetessä – ja ollessa päällä iso koti-ikävä alkoi tuntumaan, kun FB ja muut välineet tursusivat toinen toistaan ihanampia juhannuskuvia ja –päivityksiä. Mietin omaa retkuetta Paraisilla ja pienen hetken itsesäälissä murehdin muistaako kukaan kaivata mua. (Mutta sitten sain kuvaterveisiä.. eli iso kiitos kun muistitte <3 )

Juhannusaattona meilläkin oli onneksi kiva ohjelmaa, kun yhdet meidän kaverit menivät naimisiin. Mun ekat juhannushäät (ei sen niin väliä vaikka pari ei itse tätä tiennytkään)! Häät järjestettiin Mira Vista golf-klubilla El Cerriton kukkuloilla, josta on todella upeat näkymät yli koko bayn.





Morsian Sayaka on japanilainen niin häihin kuului muutama hauska itelle uusi perinne, kuten valtavan sake-tynnyrin kannen rikkominen (pari tekee tän yhdessä samaan tyyliin kun kakun leikkaaminen “tavis” häissä), josta sitten tarjoiltiin kupposet kaikille vieraille. Heh, ja jos nää mun kuvat on taas vähän mitä on niin täällä voi selata pikkasen laadukkaampia otoksia.

Details ;)

Pöydät oli nimetty kaikkien maiden mukaan joissa hääpari on ollut judo-turnauksissa

Tynnyrrillinen sakea!

Morsiammen isän version Gangnam-stylesta
Hauskat häät, mutta: En tiedä kuuluuko se vain täkäläiseen tyyliin, mutta suomalaiselle on erikoista, ettei wedding party (eli hääpari tai kaasot tai bestmanit) ole järkännyt after partya lainkaan (suomalainen tahtoo bailaa! :D ). Ja järkkäämisen ei tarvitse olla mitään sen kummempaa kuin esim baarin tai ravintolan nimeäminen, johon halukkaat voivat suunnata jatkamaan iltaa. Nyt päädyimme Marriot Courtyardin aulabaariin (joka oli kaiken lisäksi jo suljettu).


Minä ja morsian (jep, siellä hotellin aulassa)
Mä säilytin sentään jotain suomalaisia juhannusperinteitä enkä muista tuleeni kotiin. Ohoh. 

Kaisa xo

tiistai 25. kesäkuuta 2013

NYC

Olin tosiaan kolmen päivän reissulla piipahtamassa Nykissä muutama viikko sitten, ja kyseessä oli sikäli iso juttu koska tää oli mun neitsytvierailu isoon omenaan. Otin ns. red eye - eli yön yli - lennon torstai-iltana ja olin perillä JFK:llä puoli kahdeksan aikaan perjantaiaamuna. Kun laskeuduimme tihutteli vähän, mutta säätiedotus ei näyttänyt kovin lupaavalta. Otin subwayn cityyn, ja kun nousin ylös metrotunnelista satoikin jo aivan kaatamalla. Sade tai myrsky, jonka opimme myöhemmin nimettäneen Andreaksi, jatkuikin aivan tauotta koko perjantain.

Mun cityoppaana toimi ex-lokaali Anna, ja sinnikkäästi vaeltelimme ympäri SoHoa ja Midtownia läpimärkinä. Hassua, kun niin monet paikat on tavallaan jo entuudestaan tuttuja leffoista ja telkkarisarjoista ja muista populaarikulttuurin tuotoksista! Pidimme mm. minibreikin sateelta tunnetun Dean & Deluca herkkukaupan leivostiskillä. Olin buukanut mulle ja Annalle Airbnb kämpän East Villagen ytimestä (tykkäsin alueesta tosi paljon!), ja illalla suoriuduimme Annan samoilla huudeilla ystävän Annen kanssa syömään lattarimesta Yucaan, ja katsomaan stand-uppia Eastville Comedy Clubille.

Yön aikana myrsky onneksi ymmärsi väistyä kaupungin yltä, ja lähdimme liikkeelle jo hyvissä ajoin, suuntama tois puol jokkee eli Brooklyn. Kävimme brunssilla Williamsburgissa ja tsekkasimme naapurustoa. East Riverin rannalta bongasimme tosi kivan Smorgasburg -ulkoilmafoodcourtin, ja otimme lautan Dumboon, Brooklyn Bridgen kupeeseen. Brooklyn Bridge parkissa pidimme viinilasillisen pituisen pit stopin, ja sitten haikkasimme sillan yli takaisin Manhattanille. (Manhattan vs Brooklyn = SF vs Oakland  - tosi paljon samoja piirteitä hipsteröitymisestä ja asukaspaosta aina kuuluisaan siltaan asti)










Seuraava etappi mun superturistin päiväohjelmassa oli Central Park ja Times Square, jonka olisi tosin voinut jättää väliinkin. Ihmisvalliahdistus. Illalla menimme mun entisen Accenture pomon Arronin järkkäämälle dinnerille ja baariin sekalaisella suomalaisseurueella.





Sunnuntaina sovimme brunssitreffit Tapin ja Joonan ja frendinsä Jessican kanssa, ja syötyämme jätimme J&J festarivalmisteluihin (olivat menossa Governor's Ball:iin) ja raahasin myöskin melko vastikään kaupunkiin saapuneen herra Honkavaaran tsekkamaan mun must-see jutun, High Linen Meatpacking districtilla. Ja sehän oli tosi kiva (tosin lyhyempi kun olin aatellut)! Käveleskeltyämme hikisessä +26 kelissä ympäriinsä riittävästi (ja hengailtuamme aikamme Apple Storessa Tapin puhelinta ladaten), pidimme lepotauon Standard hotellin kattoterassilla (huikeat näkymät & hyvät drinkit). Seuraavaksi matka jatkui West Villageen, jossa ihan sattumalta bongailimme Sinkkuelämää nähtävyyksiä – Magnolia Bakeryn ja Carrien talon. Paras bongaus oli kuitenkin Sockerbit – ruotsalainen karkkikauppa Christopher Streetilla. Irtissäkki kainalossa (ja hymy huulilla) olikin hyvä lähteä suuntaamaan takaisin kohti tukikohtaamme East Villagea. 











Ms Bradshawn talo

Eivät tienneet Amerikassa ettá näiden nimi on Kuolleet sikiöt

Sockerbitissa Marianneja! Fazerin suklaata!


Ja sitten olikin jo aika suunnata takaisin JFK:lle ja kohti kotoisaa länsirannikkoa. En käynyt yhdessäkään ravintolassa, joita olin suunnitellut, enkä esim yhdessäkään museossa, enkä Broadway showssa enkä… eli paljon hyviä syitä mennä uudestaankin :)

Pus,
Kaisa


torstai 20. kesäkuuta 2013

DIY!

Olemme menossa huomenna juhannushäihin (pari ei tosin itse tiedä että ne ovat juhannushäät), ja sain pakkomielteen kultaisista kengistä. Sellaisia ei omista varastoista löytynyt enkä oikein ehtinyt kauppoihinkaan säntäilemään, joten ajattelin tuunata.  

Mulla on pyörinyt nurkissa tollaset superhalvat feikkimokka-wedget (eli ei kova menetys jos tää olisikin menny ihan pieleen), ja kävin eilen ostamassa kulta-sprayta ja teippiä. Sitten vaan suihkimaan – voilà, hyvät tuli!!



Heh, katotaan jos saan Ericin (joka ei tykkää näistä popoista yhtään koska oon niissä sitä paljon pidempi J) ottaa kuvan mun koko hääeleganssista niin voinkin seuraavaksi tehä “päivän asu”-postauksen.

Kasoittain juhannusterveisiä, haleja ja pusuja etenkin Paraisille – siellä mun pitäs olla.


Kaisa xo

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ulkoistusdiili

Nykki-juttuja on tulossa (tavoilleni uskollisena aika lailla myöhässä).Ystäväni Pauliina sen sijaan raportoi tekemisistä salamannopeasti.. olemme viime kuukausina viettaneet sen verran paljon viikonloppuja ja muuta vapaa-aikaa yhdessa eli olen miltei ulkoistanut blogin kirjoittamisen - tosi kätevää J

Executive summary: P&M muuttavat perjantaina takaisin Eurooppaan (iso buu L ) ja houstasimme sunnuntaina lounaan/grillibileet/iltapäivähengailutilaisuuden. Koska meillä on uus grilli. 

Kuva nyt ei sinänsä liity mihinkään, mutta nää USF:n mainokset on hauskoja.  Luulen että tahattomasti. Ja mä opin yliopistossa että ei kannata ite tehä jotain minkä joku muu tekee tehokkaammin. (Kuten kirjoittaa blogia?)


Kaisa xo 

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Orgaanista*

Suoraan asiaan: mun uusi työpaikka on digitoimisto Organic, joka sanoo olevansa ensimmäinen lajissaan (vs mainostoimisto joka on avanut interaktiiivisen yksikön). Olkoon totta tai ei, firma on joka tapauksessa perustettu jo vuonna 1993 (agency-vuosissa tää on ihan ikuisuus). Tällä hetkellä toimistot löytyy SF:n lisäksi Nykistä ja Detroitista, ja pari tyyppiä on Losissa. Anekdootti  mitä täällä tykätään kertoa, on kuinka Organic kehitti ensimmäisen banner-mainoksen ikinä, ja kuinka he ovat edelleen pahoillaan asiasta. Organic kuuluu Omnicom Groupiin, johon kuuluvat myos ehkä paremmin tunnetut DDBO ja TBWA\ jättitoimistot. Organicin perustaja Jonathan Nelson johtaa nykyisin Omnicomin digipuolta.

Market Center, 555 Market St
Kerranki hyvä mietelause.

Neukkarisomistuksia

Olen nyt ollut täällä kuukauden, ja vihtynyt hyvin. Mut on otettu hyvin vastaan, ja porukka tuntuu mukavalta.  Mun titteli on Delivery Manager, joka vastaa aika pitkälti projektipäälikön roolia, erona aikaisempaan lähinnä se, että nyt keskityn enemmän sisäisten tiimien manageeraukseen, resurssointiin ja projektien estimointiin, kun taas account manager hoitaa asiakkaiden kanssa inttämisen. Teen nyt ainakin aluksi töitä muutamassa eri accountissa, mm. sellaisten pikkufirmojen jutuissa kun Nike ja Intel. En tiedä onko paluu digimarkkinoinnin pariin lopullista, tai edes kovin pitkä-aikaista, mutta tähän tilanteeseen tää oli ehdottoman hyvä juttu! Ja onpa hauska olla taas isommassa firmassa; ihmisten lisäksi meillä on kaikkia hauskoja employee perkseja:

Firmalla on perinne, että kesäkuun alusta elokuun loppuun noudatetaan ns. Summer hours -toimistoaikoja, jolloin perjantaisin työaika loppuu jo yhdeltä; tunnit pitää vain tehdä sisään aiemmin viikolla. Joka perjantai iltapäivä  (kesällä torstaisin) on yhteinen hengailuhetki, Beer Bash, johon tilataan aina catering jostain, ja tarjolla on myös eri oluita ja viiniä. Viiniä toimistolla naytetään lipitettävän aika paljon muutenkin, mikä on tietysti aivan upeeta. Lisäksi toimistolla on 20minuutin hierontoja, joka toinen torstai, ja keittiö täynnä snackeja ja hedelmiä.

Human Bocceball 

Tehdään täällä välillä töitäkin
Erittäin nastaa siis. Miinuspuolelle menee välillä vähän överiksi menevä small talk (jokainen aamu alkaa ympärillä kaikuvalta ooh, love your skirt/shoes/hair; mitä kuuluu; kuka teki mitäkin nba/mlb/nhl peleissä kuorolla...suomalaisella riittäisi se "Huomenta"), managerien ja directorien määrä (organisaatio noudattaa perinteistä mainostoimistomallia), facetimen näyttämishinku (aka tarpeeton toimistolla hengailu) ja  paikoitellen erittäin tehoton palaveerauskulttuuri. Olen tässä vähän jo keräillyt itelle listaa parannusehdotuksista, mutta kattelen nyt eka jonkun aikaa ja alan sitten ujuttamaan niitä sopiviin rakoihin/sopiville tyypeille.

Nyt after workeille (ei sentään työporukalla),

Kaisa - Over and Out

*Yksi mun lukuisista pet peeve:ista** on kun ihmiset käyttävät sanaa orgaaninen puhuessaan luomusta. (Sori Pauliina että kiusasin suakin tästä!)
**Pet peeve on muuten mahtava englanninkielen termi, jolle ei (kai?) ole mitään hyvää suomennosta.