perjantai 13. huhtikuuta 2012

Smooth sailing

Vähän vanhempaa matskua:
Edellisenä päivänä ennen kuin Liisa ja Osku lähtivät takaisin koti-Suomeen, järkkäsi Eric meille vielä kivan iltapäivä-aktiviteetin ja menimme purjehtimaan tuohon San Franciscon lahteen. For free!
Paatti oli big ass katamaraani (jossa luonnollisesti oli baari, tärkeintä!) ja meidän lisäksi siellä oli vain 5 muuta seilaajaa (kapasiteetti 48..), eli saatiin aika priva-retki.







Sää oli ihan ok, mutta niin kuin merellä aina, tuuli tekee menosta aika vilposta. Mutta sinänsa kiva, että oli tuulta niin päästiin ihan tosissaan purjehtimaan eikä tarttenut ajella perämoottoreilla. Pohdittiin kuinka siistiä toi ois jonain kuumana kesäpäivänä, vaan lillua jossain sievässä poukamassa ja makoilla tuossa paatin etukannen 'verkossa'. City by the Bay näytti hyvältä merelta käsin ja näimme Pier 39:n merileijonien lisäksi myös paljon hylkeitä (harbor seals).





Kerrassaan loistava syy lintsata töista iltapäivä!

Pari tuntia vielä töitä ja sitten suuntaankin vähän eri maisemiin; Coachella here I come!! (ääk, mun festarikunto on ihan ruosteessa, en ole useampaan vuoteen ollut muualla kuin Flowssa...toivottavasti tää on vähä niinku pyörällä ajaminen ja muistuu mieleen heti ku törkkään tossut mutaan ;)

Pushei,
Kaisa

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Talviurheilukausi korkattu!

...Näin hyvissä ajoin maaliskuun lopulla!
Ollaan nyt kahtena peräkkäisenä sunnuntaina oltu Tahoella, viime suununtaina Kirkwoodissa ja eilen Squaw Valleyssa.

Täällä(kin) alkukausi oli ihan pyllystä, mutta nyt sitten lunta riittääkin vaikka muille jaettavaksi, ja laskukausi jatkuu varmaan pitkälle toukokuulle. Kuulin eilen, että viime vuonna pari Tahoen keskusta oli avannut rinteet päiväksi vielä 4th of July juhlia varten, kun vaadittavaa valkosta materiaalia oli edelleen maassa!

Viime viikolla lähtö tuli vähän yllättäen, oltiin lauantaina hieman ulkoilemassa, kun Ericin kaveri Jim laitto viestiä ja kysy haluttasko me lähtee mukaan laskee aamulla. Vastattiin myöntävästi, jätettiin vikat juomat juomatta ja startattiin aamulla klo7 aikaan pohjoseen. Jim ja tyttöystävänsa Devon on tosi kivoja, tosi fiksuja (molemmat käyny Ivy league koulun) ja todella aktiivisia "harrastamme kaikkea mahdollista" eli ihan rajoilla etteivät oo jo vähän ärsyttäviä :D Tuli laskettua sellanen nelisen tuntia, joka kyllä tuntui koivissa vuoden tauon jälkeen. Olotila oli muistakin laskettelukeskuksista (universaali ilmiö?) kovin tuttu pikku-krapula, mutta itse laskeminen sen sijaan sujui yllättän hyvin, ehkä mun aivot ja lihasmuisti tarttee tällasia pieniä breikkejä käsittelläkseen uusia juttuja...
Taustalla Lake Tahoe (veden pinta melkeen kahen kilometrin korkeudessa!)
Eilen lähtö oli vähän paremmin suunniteltu, eli olikin niin kiva lähteä jo vähän aiemmin (meidät tultiin hakemaan 05.30, ei paljoa tarttenu jutella pariin ekaan tuntiin autossa). Tällä kertaa seurueena Jim ja Ericin työkaveri Jordan. Niinkun ameriikan malliin kuuluu, on kaikki isompaa/enemmän, eli kun sataa lunta, tulee sitäkin sitten ihan tosissaan. Pelkästään pe-la aikana vuorille oli satanut 18 tuumaa, eli 45cm, (lumipeite keskimaarin 95 tuumaa eli 237,5cm...) uutta lunta, putskua riitti ja pojat oli ihan innoissaan. Eilen oli myös ihanan kirkas, lämmin ja aurinkoinen päivä, mutta mä kun lasken ihan perus-jantterien perusmäkia niin täytyy sanoa et toi lumimäärä yhdistettynä tohon keliin ja varmaan tuhansiin muihin ihmisiin lähinnä haittas, kun se teki menosta aika möykkystä monin paikoin. Ja sitten kun kaatu, niin uppos varmaan puol metriä rinteen sisään (eipähän sattunu ainakaan) ja oli vaivalloista päästä ylös... Squaw on tosi arvostettu (ja ihan valtava) resortti, mutta mä kyl jotenkin tykkäsin enemmän Kirkwoodista.

Pari tuiki tärkeää faktaa Squaw Valleysta: 1) Squaw isännöi vuoden 1960 talviolympialaiset ja 2) siellä on maailman eka ja (toistaseks) ainoa Ski-in/Ski-out Starbucks!

Kuvat on kaikki eiliseltä. Jaksaiskohan sitä taas joskus kantaa ihan kameraakin mukana kun nää iPhone kuvat on aina vähä tällasia..

Uupunut seurue
Päivän paras hetki :)



Toivottavasti te sen sijaan alkaisitte jo päästä lumesta eroon!

Kaisa xo

"Kevari-Kaisa"

Niin kun moni ehkä on jo Facebookista huomannu, ostin tuossa about kuukausi sitten skootterin (Suomessa toi tosin luokiteltas kevariksi, kun on 125cc moottori). Pääsyy kyseisen vehkeen hankintaan oli ihan käytännöllinen: commuting. Matka meiltä kotoa mun toimistolle ei ole etäisyytenä pitkä, mutta mitään kovin kätevää/nopeaa joukkoliikennereittiä ei oikein ole, vaikka ne yleisesti San Franciscossa onkin tosi hyvät ainakin tän maan mittapuulla. Olisin tietysti halunnut Vespan, mutta ne on ihan järjettömissa hinnoissa täällä (varmaan kaikkialla) niin päätin laajentaa etsinnän muihin valmistajiin ja malleihin. Kävin kattomassa muutamaan ihan uutta pyörää, mutta ykskään ei oikein sytyttänyt. Sitten bongasin Craigslistilta ilmotuksen kohtuuhintasesta ja vähän ajetusta Yamaha Vino -skootterista (mun mielestä toi mallin nimi on huomattavan hupaisa sekä suomeksi että englaniksi...) ja soitin myyjälle. Ja hih, kävikin ilmi, että kyseinen pyörä oli myynnissa meidän kadulla, ehkä 100metrin päässä! Menin samana iltana kattomaan mopoa ja seuraavana päivänä, Liisan ja Oskun ollessa todistajina, tekemään kaupat.
Mun aiempi mopoilukokemushan on lähinnä Balilta, niin luovaan Indo-tyyliin vedetään täälläkin ;) onneks autojen välissä, "kolmatta" kaistaa ajaminen on täällä ihan laillista. Oon niin ekana kaikissa valoissa!!

Mun piti täällä joka tapauksessa hankkia ajokortti (virallisesti ulkomaisella ajokortilla saa ajella vaan 10 päivää...) ja skootteria varten pitää vielä hankkia moottoripyöräkortti erikseen. Setti on aika sama kun Suomessa, kirjallinen + ajokoe, ja pyörälle kirjallinen + käsittelykoe. Kävin tekemassa kummatkin kirjalliset jo joulun jälkeen ja Behind-the-wheel kokeen autolla tammikussa, mutta viimeinen osio urakasta vähän venähti (lähinnä siis sen takia ettei ollut ko. ajoneuvoa, jolla tehdä käsittelykoe). Viime viikolla vihdoin sitten tuli postissa täkäläinen ajokortti! Olen taas pienen askeleen paikallisempi (eikä kaikkien pokejen tartte enää ihmetellä miten joku on voinut syntyä viides kuudettatoista...)!
 *Blurrasin ton ajokortin numeron ettei kukaan pölli mun identiteettiä... muutenkin tossa kortissa kerrotaan vähän liikaa yksityiskohtia susta.

Pusmoi,
Kaisa