keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Aloha Hawaii!!

Ensi maanataina vietetään täällä Martin Luther King day:ta, joka on myös yleisesti vapaa töistä. Ja niin myös mulla, mutta mullapa on vapaata myös tiistai ja keskiviikko ja torstai ja perjantai!! Me nimittäin lennämme maanantai-aamuna aikasin Mauille, jiihaa! Olen halunnut Havaijille siitä asti kun muutin tänne ja nyt vihdoin pääsen. Johan tässä on useampi viikko oltukin töissä jouluvapaiden jälkeen... 


Sain  lennot E:ltä joululahjaksi ja mä puolestani annoin hänelle "lahjakortin" golf-kierrokseen saarella  (ja randomisti myös liput SF Symphonyn konserttiin tämän kuun lopussa). Ja maksoin tosin yöpymiset myös. Annamme toisillemme lahjaksi paljon tällaisia "elämyksiä" tavaroiden sijaan, ja tähän asti ainakin kaikki on ollut molemmille mieluisia (E on myös ihan surkea lahjojen ostaja ja tällaiset usien vaativat hieman etukäteiskeskustelua :D).

Kohde valikoitui oikeastaan ihan lentohintojen ja -saatavuuden perusteella. Meidän oikeastaan ainoa kriteeri oli, että ei haluttu Oahulle. Ollan nyt listailtu kaikkea tekemistä ja näkemistä, ja sitä tuntuu riittävän - on surffia, snorklausta, valaita, vesiputouksia, tulivuori, unelmabiitsejä jne jne. Ja E:lle maastopyöräilyä ja golffia, jotka tuplaa mun biitsillä/altaalla hengausaikana. Päivitän Forecaa pakkomielteisesti mutta kaikki ovat sanoneet, että sääennusteet ei välttämättä päde, kelit on tosi vaihtelevat mutta yleensä kuitenkin aina lämmin. 

Tämmönen kaveri olis kiva nähä...

...ja tämmönen!!
Molokini crater, tänne haluaisin
Asustelemme ekat yöt vähän erikoiselta kuulostavassa Banyan Tree Cottage -hippimestassa (olimme jälleen liikkeellä vähän myöhään ja kaikki kivan näköset Airbnb-mestat oli jo buukattuja) Mauin pohjoispuolella, ja sitten siirrymme vähän turistimpaan Maui Coast Hotelliin saaren lounasnurkkaan. Yhteensä saamme siis nauttia island lifesta 6 yötä, maanantai-aamusta sunnuntai-iltaan.




Aloha,
Kaisa xo

Kaikki kuvat www.mauicoasthotel.com

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

2014 Treenitavoitteita

En sen kummemmin tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta sen sijaan voisin listata muutaman treenaamiseen liittyvän tavoitteen. Ihan vaan siksi, että ne pysyvät itselläkin mielessä, ja koska yleensä kaiken mailman lupaukset ja uhoamiset pitää paremmin, jos niistä on julkisesti toitotellut. Disclaimeriksi voisin lisätä, että kirjoittelen tätä aikamoisessa krapulassa, mutta #dreambig ja niin edelleen ;)

PH! Potrero Hill CrossFit

"Boksi"


1. Leuanveto
Tää oli tavoitteena jo 2013, mutta aika kauas vielä jäin. Mulle ihan käsittämättömän vaikea liike. Kuminauha- (eikä mikään naru vaan sellainen melko jykevä) avusteisesti menee mutta kehonpainolla en liikahda senttiäkään. Pitää alkaa treenaamaan negatiivisia leuanvetoja ja jatkaa kumppariharjoittelua. Tähän auttaisi myös, että saisi elopainoa vähän pienemmäski koska luonnollisesti kevyempää ruhoa on hieman helpompi hilata ylös. Lisäksi haluan oppia kipping -tekniikan. Eli hommaa on, mutta tavoite on saavutettu jos kesäkuun loppuun mennessä menee 1 ja vuoden lopussa 5 leuanvetoa (vapaavalintaisella tyylillä).

2. Juoksu 
Juoksin tosissaan kymppikilsan ekaa kertaa uudenvuodenaattona ja mielestäni ihan kohtuulliseen aikaan 1:01, vaikka olin juuri tuonut Losista tuliaisiksi melko nihkeän flunssan. Tälle vuodelle voisin ottaa tavoitteeksi juosta kymppi muutaman kerran lisää ja saada tuosta ajasta vaikka 5min tiputettua pois. Mihinkään pidempään matkaan mulla ei ole oikein kiinnostusta, mutta sen sijaan yritän tehdä lenkillä käymisestä hieman säännöllisempää. Lisäksi haluan lisätä repertuaariin maastojuoksun, esimerkiksi Presidiossa olisi siihen oikein hyviä reittejä tässä lähellä. Täällä asuessa pitäisi enemmän ilo irti siitä, että kelit soveltuvat ulkona liikkumiseen ympäri vuoden!

Nää kuvat on mun vakkari lenkkireitiltä viime helmikuulta






3. Crossfit hommia


Double unders – tuplanaruhypyt
Lähtötilanne tällä hetkellä on, että saan tehtyä yhen tuplan kerrallaan. Tämäkin on enemmän tekniikkajuttu, ja pitää vaan harjoitella. 20 putkeen olisi mulle jo ihan riittävä tulos.

Maastaveto - tavoite 100kg
Tein tällä viikolla uuden oman enkan 205 lb/93kg niin en usko satasen olevan kovin kaukana!

Takakyykky - tavoite 100kg
Nyt "RM" (RM = 1 rep max) on 75kg. Lainausmerkeissä siksi, että tiedän että jo nyt pystyn kyykkäämään enemmän, mutta en ole vain saanut aikaiseksi testa todellista maksimia.

Etukyykky - tavoite 80kg
Tästä on jo noussut 155lb/70kg niin en usko 10kg lisäämisen olevan mahdoton.

Over head squat/valakyykky - tavoite 50kg
Nää on tosi haastavia, luulen että mun pitää saada lisää voimaa keskivartaloon ja sitten alkaa lisäämään kiekkoja tankoon. En ole ihan varma nykyisestä omasta enkasta, en ole varmaan ikinä testannut, mutta viimeksi tehdessä meni 70lb/31kg.

Käsilläseisonta ja käsilläseisontapunnerrukset
Haluan oppia seisomaan käsillä ilman seinää tai muuta tukea! Lisäksi haluan pystyä tekemään käsilläseisontapunnerruksia seinää vasten. Tällä hetkellä saan tehtyä sellaisia muutaman sentin miniversioita mutta se on ihan hyvä alku. Näistäkin on kaksi eri versiota, strict ja kipping  - tekniikka kuntoon, voimaa hartioihin ja tavoitteeksi vaikka 5 strict ja 10 kipping putkeen.

Esimerkki treeni ja tuloksia


Ja toinen

Voisin listata tähän oikeastaan ihan kaikki CrossFitin liikkeet ja treenit, sen verran alkutaipaleella vasta olen, mutta aloitetaan näistä. Tykkään lajista sen monipuolisuuden takia, ja kun tekee hyvin niin kunto kasvaa ihan taatusti.

4. Jooga 
Jooga takaisin viikko-ohjelmaan, en muista milloin olisin viimeksi ollut tunnilla! Edes kerran viikossa, se olisi hyvä startti.

Sitten haluaisin löytää jonkun kivan mestan, jossa voisi kickboxata ja joitain uusia lajeja olisi kiva kokeilla kanssa... Heh aion ilmeisesti urheilla aika paljon tänä vuonna – ja hyvä niin!! Ja tietenkin kaikkeen tähän liittyy myös aika iso turhamaisuus-aspekti; tavoite on luonnollisesti - kriisiä aiheuttava uusi kymmenluku - synttäreihin mennessa olla timmimpi kuin ikinä...

Saa haastaa ja kysellä miten tavoitteiden kanssa menee mutta nyt ainakin on tänne kirjattu.

Huomenna heti hommiin I promise!
Kaisa 

torstai 9. tammikuuta 2014

Vuosikertomus 2013

Vuorossa toinen, eli selkeästi jo perinteeksi muodostunut, katsaus viime vuoteen:

Vuosi vaihtui ja tammikuu alkoi Vegasin vilinässä mahtavan ystäväköörin kanssa. Kotimatkalla piipahdimme Hoover Damilla ja Arizonan puolella. Kuun puolivälissä Jenni teki comebackin Meksikosta mutamaksi päiväksi oranssiksi paahtuneena ja kuolemantaudin kourissa. Muuten kuu taisi kulua paniikinomaisen työnhaun parissa, loppukuusta sentään teimme porukalla laskureissun viikonlopuksi Tahoelle.


Arizona-Nevada stateline on samalla Mountain ja Pacific Time Zone raja

Tyytyväinen minttukaakaon litkijä

Helmikuun alussa juhlistimme Ninnin kolmekymppisiä; olimme kimpassa vuokranneet limusiinin päiväksi ja tutustuimme etelämpänä oleviin Los Gatosin ja Saratogan alueen viinitiloihin. Mountain Winery oli erittäin positiivinen yllätys! Kävin myös SUPpailemassa ja Super Bowl -kemuilemassa Annin ja Janin kanssa Santa Cruzissa.Sain myös uudet rillit Vision Insurancen ansiosta. Hommat vanhassa duunissa menivät entistä oudompaan suuntaan, kun toinen mun pomoista lähtirehabiin.  Itellä alko olla aika kova stressi uuden paikan löytämisestä, ramppasin haastatteluissa mutta rekryprosessit tuntuivat kestävän ikuisesti. President’s Day –viikonloppuna tein minireissun Seattleen, jossa näin siellä suunnalla duunireissulla ollutta Emmaa. Vuodenaika ei ehkä ollut paras mahdollinen kyseiseen kaupunkiin tutustumiseen mutta oli kiva hengailla Emman kanssa.


Ihan kelpo menopeli

Kannatin Ninerseja Suer Bowlissa (kova penkkiurheilija kun tunneststi olen...)

Minä ja Seattlelainen läski nalle

Maaliskuussa ohjelmassa oli ulkoilua; ainakin huono-onnista valaiden bongailua Point Reyesilla ja haikkausta Mt. Tamalpais -state parkissa. Kuun puolivälissä sain kauan odotetun ja erittäin helpottavan tiedon uudesta työpaikasta. Ja jälleen alkoi aikamoinen viisumishow – olin luullut H1B -transferin olevan vähän iisimpi prosessi mutta kovin hidas ja monimutkainen se taas tuntui olevan. Iso kiitos nykyiselle työnantajalle ja erityisesti meidän ihanille HR leideille, että jaksoivat selvittää ja hoitaa.


Pienet elefantit marssii näin..

Pilvien yläpuolella!

Huhtikuussa kamut Mikko&Jukka olivat kaupungissa muutaman päivän duunireissulla, ja melko sattumalta olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan Potrero Hill Big Wheel -rallia varten. Aloitin kickboxingin, joka valitettavasti on sittemmin jäänyt salin hankalan sijainnin takia. Tykkään lajista tosi paljon, yksi 2014 tavoitteista voisikin olla löytää joku toinen mesta. Kävimme Ninnin ja Jorman kanssa Oakland Zoossa, ramppasin bailuissa ja odotin suomen reissua. Juhlistin viimeistä työpäivää vanhassa duunissa, joka päätyi siihen, että sainostereista ruokamyrkytyksen päivää ennen matkalle lähtöä. Bonari tästä pikapaastosta oli se, että vuosikausiin ei vaa'an lukema ole näyttänyt niin vähää!


Kirahvi yrittää piiloutua

Tikrut jonossa
Yksi koitui kohtaloksi...
Saavuin Helsinkiin vapun viettoon ja Toukokuun alkupuoli sujuikin Suomessa ja Portugalissa heiluessa. Viikkominuuttiaikataulua Helsingissä ja viikko aktiivilomaa Ericeirassa ja Lissabonissa. Tosi hyviä reissuja kumpainenkin! Päivä paluun jälkeen aloitin vihdoin uudessa duunissa. Kuun loppupuolella oli Bay to Breakers, johon “osallistuin” (ihan spectator roolissa tosin) nyt toista kertaa, ja teimme lisäksi päiväreissunTomales Bay:n osterifarmeille Pauliina ja Martinin kanssa. 


Kolmekymppinen synttärimimmi

Kaikkien aikojen kammottavin turistikuva. Copyright Liisa.

Kesäkuu alkoi jännissä merkeissä kun pääsin NYCiin ensimmäistä kertaa ikinä ex-lokaali Annan kanssa. Ehdon myös turisteilla Tapin kanssa ja nähdä myöskin kaupungissa lomalla ollutta Joonaa sekä siellä kommenuksella olevaa entistä Accenture-pomoani Arronia. Takaisin tultuani kerroin hieman uudesta työpaikasta ja fiiliksistä – tuon postauksen jälkeen moni asia, mm. mun asiakkaat ovatkin jo muuttuneet, mutta ihan hyvin viihdyn edelleen. Kuun puolivälissä houstasimme grilibile-läksiäiset Pauliinalle ja Martinille, jotka palasivat juhannuksen tienoilla takaisin Suomeen reilun vuoden SF-pestin jälkeen. Kerroin myös “juhannushäistä”, kun meidän kaverit Sayaka ja Nate sattuivat menemään naimisiin juhannusaattona. Kuun lopulla fiilistein tuhansien muiden kanssa Kalifornian parisuhdelakiuudistusta SF Pridessa. 


Manhattan

No ne SATC Carrien portaat

Häissä
Heti Heinäkuun alussa suuntasimme 4th of July viikonlopun viettoon High Sierra Music Festival –festareille (joka ei näköjään ikinä päätynyt blogiin asti). Independence Day osui tänä vuonna torstaille ja melkein kaikilla oli myös perjantai vapaa. Samalle viikonlopulle osuivat myös E:n synttärit. Menomatkalla yövyimme yhden yön Orovillessä, ja kävimme tsekkaamassa jenkkien korkeinta patoa ja uimassa – mun mielestä melko kummallisessa – man-made järvessä, jonka pato muodostaa. Festareilla oli hyvä meininki ja tosi kuuma, päivisin lämpötila huiteli jossain +40 tienolla, jolloin jopa mä aloin kaipaamaan varjoa… Keikoista parhaiten taisi jäädä mieleen Thievery Corporation. Saa nähdä menemmekö tänä vuonna uusiksi. Muuten heinäkuu taisi kulua aika pitkälti töissä, kunnes loppukuusta sain Tapin vierailulle itärannikolta. Herra Honkavaara sai myös kunnian escorteerata mua JustinTimberlaken ja Jay-Z:n yhteiskeikalle; odotukset oli kovat mutta ne jopa ylittyivät! E oli siis jo tässä vaiheessa matkannut Venturaan (pikkasen LA:sta pohjoiseen) vanhan ystävänsä Keithin häitä varten. Mä lensin sitten perästä lauantaiaamuna.




Ja jälleen häissä. Biitsillä oli niin kova tuuli että kiharat katosivat samantien.
Järvessä (jossa oli betonipohja)

Elokuussa blogissa oli hiljaista, kun omat fiilikset olivataika maassa (olleet oikeastaan koko kesän). Mulla oli kova ikävä Suomen kesää ja ystäviä, ja meillä kotonakin oli jotenkin nihkeä tunnelma. Lisäksi kesän aikana tosi moni kaveri täällä muutti pois SF:sta, takaisin Suomeen tai muuten muualle. En oikein jaksa innostua uusien ihmisten tapaamisesta koko ajan vaan pidän enemmän hyväksi havaittujen yksilöiden kansssa oleilusta… Yksi kiva tapahtuma sentään elokuuhunkin mahtui kun teimme viikonloppureissun Russian River Beer & BBQ –festivaaleille Guernevilleen.
Elokuun viimeisenä päivänä sain tiedon isoäitini kuolemasta.


Ottyllakin oli vaikeaa Elokuussa


Bisseä...

...ja BBQ:ta Russian River Beer Revivalissa. 

Syyskuussa masistelu senkun jatkui vaikka itsellä mikään ei varsinaisesti edes ollut pielessä. Erittäin bittersweet tunnelmin valmistelin Suomeen hautajaisreissulle tuloa, ja kuun puolivälissä hyppäsinkin taas koneeseen. Töissä oltiin onneksi erittäin ymmärtäväisiä, ja sain jopa 3 päivää erillistä surulomaa (“bereavement leave”). Ikävästä agendasta huolimatta matka oli tosi kiva, tuntui hyvältä olla Helsingissä, kaikki on vaan niin tuttua. Takaisin San Franciscoon palattuani meillä oli Potrero Hillissä vähän säpinää.


Tuttuja lenkkimaisemia Helsingissä

Siellä lepää Mummu

Lokakuussa aloitin crossfitin CrossFit Potrero Hillissa ja olen edelleen erittäin innostunut. Tekisi melkeen mieli käydä enemmän mutta jäsenyys on sen verran kallis, että ainakin toistaiseksi pari kertaa viikossa saa riittää (samaan hintaan onneksi kuuluu salijäsenyys). Tuttuun tapaan SF:n saapui kauan odotettu intiaanikesä ja kuun ekana viikonloppuna järjestettävää Hardly Strictly Bluegrass –festivaalia juhlittiinihan ennätyslämpimässä kelissä. Mun vanha kauppiskaveri Niilo (johon olin ihan sattumalta juuri törmännyt Helsingissä ollessani) oli parin frendinsä kanssa kapungissa juuri noihin aikoihin ja saivat kyllä kokea kaupungin ihan parhaimmillaan. Seuraavana viikonloppuna järjestin pojille ja muutamalle muulle kaverille ryhmämatkan viinitiloille Ericin johdolla. Kuun lopulla kävin ensimmäistä kertaa oopperassa San Franciscossa, teoksena melko puuduttava versio Lentävästä Hollantilaisesta, mutta kiva kokemus silti. (Seuraavaksi olen menossa kuuntelemaan SF Symphonya, ja sitten olisi jäljellä vielä baletti, niin olisi nämä paikalliset korkeakulttuurilaitokset tulleet testattua!)
Kuun lopussa vietettiin Halloweenia myös meillä töissä, ja sainkin selville olevani oikein uskottava 19-vuotias narkkari…


SF Memorial Opera

Organic is the New Black

Marraskuuhun mahtui kaikenlaista vaikka blogi olikin jälleen aika hiljainen.. tällä kertaa se taisi selittyä kiirellä?! Teimme mahtavan reissun Meksikoon (josta onnistuin raportoimaan vain 1,5kk myöhemmin) juhlistimme  E:n kanssa vuosipäivää ja vietimme perinteisen Thanskgivingin sijaan Friendsgivingia. Ninni ja Jorma muuttivat Palo Altosta Bostoniin, mikä teki jälleen ikávän lovan mun pikkuisiin paikallispiireihin, mutta onpahan hyvá syy reissata itärannikolle (kunhan polar vortex väistyy...)/


Marraskuussa oli kovasti tekemistä

Thanksgivista (tai ehkä jo Halloweenista??) alkaa täällä perinteisesti holiday-season ja heti joulukuun alussa on kaikki paikat pullollaan joulukoristeita ja kaiken mailman holiday-aiheisia tapahtumia. Meidän duunin holiday-partyt olivat kyllä hauskat ja onnistuneet, vaikka päätyivätkin ensiapupolille… Meidän koko huusholli suuntasi joulunviettoon Chicagoon, joten saimme todella valkoisen joulun. Vuoden viimeisille päiville mahdutin vielä "etelänloman" Santa Monicassa jaLA;ssa Wilman ja Michen kanssa, mutta vuoden vaihde sujui kotikonnuilla. Uudenvuodenaattona suoritin yhden tälle vuodelle itselleni asettamista tavoitteista ja juoksin kymmenen (10!!) kilometrin lenkin aikaan 1:01 pienestä flunssasta huolimatta! Miten niin viime tingassa?! :)


Joulua San Franciscon Financial Districtilla

Ugly Holiday Sweater -party töissä

Summa summarum; 2013 San Franciscoon löysi tiensä huomattavasti vähemmän vieraita Suomesta kun edellisvuonna, mutta sen sijaan siihen mahtui melko hyvä määrä omia reissuja. Fiilisten puolesta koko vuosi oli aikamoista vuoristorataa mutta oneksi voin ihan vilpittömästi sanoa, että vuosi päättyi kuitenkin erittäin positiivisissa tunnelmissa! Nyt voinkin aloittaa kokopäiväisen kriiseilyn 5kk päästä siintävistä kolmekymppisistä… 

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!!
Pus,
Kaisa

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Etelänlomalla LA:ssa

Illinois'n talvesta takaisin San Franciscoon selvittyäni, kävin tosiaan kotona vain pakkaamassa uudet kamppeet kassiin, nukkumassa muutaman tunnin, ja seuraavana aamuan löysin itteni taas SFO:lta suuntana LA. LAXilla odottelin Micheä ja Wilmaa jonkin aikaa ja kun mimmit saapuivat San Josesta (Costa Rica) otimme bussin Santa Monicaan. 

Olin vain päivää aiemmin buukannut meille Airbnb:sta Santa Monicassa sijaitsevan kämpän, joka osoittautui loistovalinnaksi, kun viime päiville osui kivan mahtavat kelit ja kapunkilomasta tulikin biitsilomaKämppä oli kaikinpuolin ok, mun mielestä vähän pimeä ja sotkuinen, mutta sijainti oli ihan ässä ja talossa oli myös uima-allas ja aurinkoterde. Vähän vastoinkäymisiä tuli vastaan heti saapumispäivänä, kun asunnon netti lopetti toimintansa (eikä siis toiminut koko aikana) ja jostain meille mysteeriksi jääneestä lokaatiosta kuului kerran minuutissa palohälytintä muistuttava piippaus, joka kävi hermoille. Onneksi ei ihan kauheasti ehditty viettämään aikaa sisällä. 

"Kotikadulla", takana siintää meri


Talon pooli

W&M

Olimme jättäneet autonvuokrauksen niin viime tippaan, että lopulta LAXilta eikä Santa Monicasta eikä Venicestä löytynyt yhtä ainoata vapaata vuokra-autoa. Ei siis ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä julkisilla, joka ei lopulta osoittautunutkaan yhtään niin vaikeaksi kun olimme arvelleet. Miche oli kaupungissa ekaa kertaa ja halusi nähdä pakolliset nähtävyydet, ja seikkailimme jopa Hollywoodin paikallisbussilla. Mä olisin halunnut näyttää Hollywood Hillsit ja Griffith Park Observatoryn (mun mielestä hienoin paikka Losissa) mutta auton puutteen takia ne jäivät nyt väliin. 






Pääsääntöisesti meidän päiväohjelma koostui lähinnä hyvästä ruuasta ja juomasta, joka ainakinallekirjoittaneelle passasi enemmän kuin hyvin. Torstaina pysyimme Santa Monicassa, kävimme myöhäisellä lounaalla Urth Caffessa ja illalla suuntasimme kaupungissa asuvan tutun suosituksesta Misfits -nimiseen ravintolaan. Ravintola oli tosi viihtyisä ja ruoka tosi hyvää, tilasimme useita pieniä annoksia ja jaoimme keskenämme niin pääsi maistamaan useampaa annosta. Paikan drinksulista kuulosti myös oikein houkuttelevalta mutta tällä kertaa lipitimme vain viiniä. 

Perjantaina suuntasimme aamiaiselle Dogtown Coffee -kahvilaan, joka kumarsi Santa Monican skeitti- ja surffihistorialle. Ite söin aamiaiseksi Acai Energy Bowlin, tosi hyvää vaikka olikin melkeen jälkkäri... Riittävän tankkauksen jälkeen oli biitsiköllöttelyn aika, ja kun se alkoi puuduttamaan, kävelimme rantapromenadia pitkin Venice Beachille. Esittelimme Michelle Venicen must-see jutut, skeittiparkin ja Muscle Beachin, sekä Californicationista tutut kanavat. Tässä vaiheessa myös tyttöjen frendi John ja kämppiksensä Nic olivat liittyneet seuraan. Kun taas tuli nälkä, John ehdotti välietapiksi Library Alehousea, jossa hän oli itse olut baarimikkona muutama vuosi sitten. Häppärilistalta puoli-ilmaista ruokaa ja $4 erikoisoluita, kyllä kelpasi! Lammas- ja pulled pork sliderit, mmmm. Täältä matka jatkui takaisin meidän kämpille, suihkuun ja aloittelemaan iltaa varten. Illalliselle ja drinkeille suuntasimme M Street Kitchen -nimiseen mestaan, jossa oli pojille tuttu baarimikko. Jälleen niin hyvää ruokaa. Tässä vaiheessa tuntui, että jokainen ateria on edellistä parempi! 

Venicen kuuluisa skedeparkki...

...ja kanaalit


Libraryn sliderit, kolme erilaista $8
Ilta jatkui hienoon viktoriaaniseen taloon perustetussa The Victorian - iltamestassa. Paikassa oli kolme kerrosta (kellarissa erillinen The Basement -klubi) ja se oli ihan super sokkeloinen, mutta tosi symppis ja jengi oli miellyttävää. 

Lauantaina aamu alkoi hieman homeess. mutta tsemppasimme aamiaiselle (tai brunssille, kello lähenteli puolta päivää) mun suosikkiketjuun Le Pain Quotidien'iin, joita ei edellenkään täältä pohjoisemmasta löydy. Yritimme vielä metsästää autoa kaikin mahdollisn keinoin, mutta heikoin tuloksin. Lopulta hyppäsimme bussiin suuntana Hollywood. Jossain vaiheessa nappasimme välipalaa In'n'Out:sta ja saimme jopa kasvissyöjä-Michen vakuutettua sen erinomaisuudesta. Alkuillasta päädyimme Roosevelt-hotellin allasbaariin, Tropicanaan, viinilasillisille. Tuolla olisi ihan kiva asua ensi vierailulla ;) Illalle olimme tehneet varauksen Cleo-ravintolaan, jossa Wilma oli syönyt kerran aiemmin. Paikka on moderni libanonilainen ja lunasti kyllä kaikki hehkutukset. Mun mielestä Losin ravintoloiden hinta-laatusuhde oli ainakin meidän otannan perusteella ennemmän kun kohillaan, Cleossakaan kustannus per nuppi ei ollut kuin 50 dollaria, vaikka otimme pullon viiniä ja olimme aterian päätteeksi aivan tupaten täynnä. Illallisen jälkeen raahustimme vielä viimeisillä voimillamme Katsuyaan, joka on tämän hetken the mesta Hollywoodissa. Mimmit polttivat tupakat ulkona ennen kun menimme sisään ja muuta asiakaskuntaa tarkastellessa alkoi vähän hirvittämään kehtaammeko edes mennä sisään converseissa ja farkuissa... Katsuya on Philip Starckin sisustama, mutta nyt täytyy kyllä sanoa etten ehkä ollut suunnittelijamaestron kanssa ihan samoilal linjoilla... monista ratkaisuista tuli ihan kotoisat SK-ravontolat mieleen. Puolen yön aikaan vietimme melko mielenkiintoisen tunnin köröttelessä bussilla takaisin Santa Monicaan.

Le Pain Quotidienin aamupalaa

Rooseveltin allasalue

Sunnuntaina tytöt hoitivat viimeisiä shoppailuja ja nautimme auringosta ennen kun oli aika lähteä LAXille, W&M pitkälle paluulle kohti Suomea ja mä vähän lyhyemmälle etapille kotiin San Franciscoon. 

Kaiken kaikkiaan nasta reissu, kiitos mimmit!!
Pus,
Kaisa