Ajattelin jakaa pienen välikatsauksen treenitavoitteisiin, joita listasin tammikuussa uudenvuodenlupausten sijaan. Pariin on jo tullut
parannusta - ja toisiin en ole puuttunut lainkaan – tasapainossa ollaan siis J
Yleisesti positiivista on se, että olen käynyt
treenailemassa melko ahkerasti; esimerkiksi viime viikkoon mahtui 3xcrossfit,
yksi joogatunti ja 8km lenkki. Eli kohdat
2) ja 4) ovat plussan puolella, mutta pakko kyllä todeta, että paluu joogamatolle ei monen kuukauden tauon
jälkeen ollut kovin gracious… tuntui ettei mulla ole edes tasapainoa lainkaan
enää ja ennen ihan iisit asanat tuntui tosi hankalilta (poikkeuksena
loppuasento Savasana – siinä mä oon ihan tosi hyvä!!). Ehkä se siitä taas
kohentuu, ja yritän nyt pitää kiinni viikottaisesta joogatunnista. Pitäisi
löytää joku vakkaritunti, mulle sopii aina rutiinit, eikä silloin ole niin helppo
luistaa kun joku homma on jo etukäteen “päätetty”.
Viikonloppusin crossifitataan DJ Colombon tahtiin |
Muista tavoitteista viimeisen kuukauden aikana on tullut
treenattua leuanvetoja, double undereita ja takakyykkyä. Etu- tai valakyykkyjä
ja käsilläseisontoja ei nyt ole tielle osunut. Leuanvedot on edelleen vaan ihan
tosi vaikeita, mutta pienen pieni läpimurto tai onnistumisen fiilis sentään tuli
viime tunnilla kun treenasin kipping tekniikkaa ja ekaa kertaa se tuntui menevän
jotenkin “oikein”. Sama homma tuplanaruhyppyjen kanssa, yhdellä viime viikon
crossfit tunneista käytiin läpi niiden tekniikkaa ja vinkkejä, ja aloin saamaan
kaksi putkeen. Ilo se on pienikin ilo! Takakyykyn kanssa ollaan askelta
lähempänä tavoitetta, pari viikkoa sitten kokeilin uutta enkkaa yksin salilla
ja sieltähän nousi 175lb/79kg. Hassua miten oma pää vaikuttaa tuohon
suoritukseen: Kun tiesin jo tehneeni hyvän tuloksen, lisäsin 5lb (eli huikeat
2,3kg) painoja ja yhtäkkiä tanko ei noussut enää senttiäkään.
Liisan melkeen kaksi kuukautta matkaa tehneestä joulupaketista löyty ylihienot uudet treenipökät |
Ja sitten siitä toisesta otsikon aiheesta, joka menee kyllä
pikkasen jo hurahtamisen puolelle mut menkööt. Meidän Crossfit-salilla alkoi
viime perjantaina yhdeksän viikon Paleo Challenge. Kun sitä alettiin
mainostamaan, mun eka reaktio oli luonnollisesti, että minähän en mihinkään
trendikkäisiin ruokavaliohömpötyksiin haksahda mutta sitten luin paleosta vähän
enemmän ja totesin, että mun perus safkailut uppoaa tohon jo valmiiksi melko
hyvin. Joten ilmottauduin mukaan. Haaste toimii siis niin, että osallistujat
käyvät kehonkoostumusmittauksessa, syövät 9 viikoa mahdollisimman “strict paleo
diet” ja haasteen lopuksi on uusi mittaus. Voittajat (nais- ja mieskategoriat
koska kaikki on miehille helpompaa) määräytyvät sen mukaan kuka saavuttaa isoimman
myönteiseen suuntaan olevan muutoksen (suhteellisen rasvan määrä vs. “lean mass”).
Palkintona on joko ilmaisia treenejä tai rahaa, molemmat kiinnostaa :D
Kävin kehonkoostumusmittauksessa viime perjantaina (kesken
työpäivän luonnollisesti). Olen Suomessa käynyt muutamaan otteeseen
InBody-mittauksessa, mutta tämä oli whole another deal; metodina oli ns. hydrostaattinen punnitus (keksin tän suomenkielisen termin just, voi oikeasti olla jotain ihan
muuta. Hydrostatic Weighing joka tapauksessa), ja mittauksia järjestävällä Fitness Wave Norcal –firmalla
on bussi, jossa mittaukset hoidetaan. Perjantaina bussi oli siis meidän
salilla. Bussissa on pukkari ja iso kylpyamme, jonka pohjalla on metallinen
kehikko. Mitattava pulahtaa ammeeseen mahallaan niin, että on kehikon päällä
punnerrusasennossa. Sitten käskystä pitää koukistaa käsivarret ja samalla puhaltaa
ilmat keuhkoista, jotta uppoaa kokonaan veden alle. Tämä toistetaan muutamaan
otteeseen, jotta tuloksista voidaan laskea keskiarvo.
Mobiili "Dunk" station |
Syömisten kanssa en aio olla ihan tiukoista tiukoin. Isoin
muutos on viljoista ja kaikesta prosessoidusta ruuasta luopuminen (toisin
sanoen karkkilakko, nyyh). Paleossa ei saisi syödä palkokasveja (mun versio
sallii vihreät pavut ja pienet määrät kvinoaa), maitotuotteita (aion minimoida
mutta en luovu ihan kokonaan) eikä esimerkiksi suolaa (höpöhöpö). Sokerin radikaali
vähentäminen on varmaan mulle se isoin juttu, olen tosin kyllä jo ihan anarkistina
syönyt pikkasen tummaa suklaata. Alkoholi on toinen, josta kyllä pikkasen joustan... 9 viikkoa tipatonta JA karkitonta kuulostaa jo ihan hullun hommalta! Bisse ja vodka on pannassa viljakiellon takia mutta meidän coachit ohjeisti, että punkku ja tequila (??) ois vähiten huonoja (eli ilmeisesti vähiten prosessoituja) vaihtoehtoja. Omatoimisesti lisäsin tähän myös satunnaisen siiderin, sehän on hedelmämehua.
Viidettä päivää mennään ja toistaiseksi en ole
juurikaan edes huomannut eroa mun normiarkeen. Tätä tosin helpottaa se, että
Eric on reissussa… veikkaan myös, että jossain vaiheessa töissä tulee tiukkoja
paikkoja, kun meillä on vähän väliä tyrkyllä kaiken mailman bageleita ja
cookieseja. En usko, että mulle tulee mitään älyttömiä leipä- tai pastahimoja
mutta jotain herkkuja tuun ihan taatusti kaipailemaan. Pitää miettiä heikkoja
hetkiä varten valmiiksi jotain korvaavia ratkaisuja. Näillä siis mennään huhtikuun
puoliväliin saakka.
Pidemmällä tähtäimellä en usko ruokavalioihin, joissa
eliminoidaan joku juttu ihan kokonaan (ellei kyse ole allergiasta tai
sairaudesta), eli tämä tulee olemaan vain tälläinen parin kuukauden kokeilu. Sitäkin
enemmän tykkään Michael Pollanin kuuluisasta ruokafilosofiasta “Eat food, not
too much, mostly plants” , eli oikeaa ruokaa ja hyviä raaka-aineita ja
kasvispainotteisesti. Farmer’s Market, my love, on siis viikko-ohjelmassa
jatkossakin ja lisäksi liityin just “lihapiiriin” , Pastoral Plate Bay Area CSA, joka toimittaa lähellä (Sonomassa ja Marin Countyssa) tuotettua luomulihaa
ja munia kerran kuussa suoraan tonne meidän salille. Saan ekan paketin nyt
perjantaina, otin “ylläripaketin” (kuulosta hieman epäilyttävältä näin
jälkikäteen mietittynä) ja naudan – ja lampaanjauhelihaa.
Ainakin jauhelihojen hinnat olivat ihan samoissa kun kaupassakin.
Raportoin treenailusta, haasteen sujumisesta ja lihapaketeista
taas ensi kuussa.
Kaisa