Mojito-GGS

Kaikki (ihan varmasti) tietää, että oon jo kauan vetänyt viikolla aamuisin naamaan herkullisen /erittäin epäilyttävän (riippuu keneltä kysytään ;) viherpirtelön, joista taas jauhetaan kaikkialla. I'm a believer, mulle ainaki toimii aamiaisena hyvin, ja jaksan sen voimalla lounaaseen asti ihan mainiosti. Ja onhan se nyt hyvä fiilis, et on syöny varmaan sen suositellun 500g vihanneksia jo ennen kymmentä :) Viikonloppuisin syön kyllä sitten ihan mitä sattuu..

Mun vakkariresepti on skidisti mukaeltu versio Kimberly Snyderin Glowing Green Smoothiesta, mutta nyt surauttelin aamulla ihan vahingossa uuden voittajan:

Kurkku-mojito smoothie

• Minttua
• Korianteria (toimii varmasti ilmankin, toinen hyvä vois olla basilika)
• Lehtikaalia (tai pinaattia tai mitä vaan vihreetä)
• Kurkkua
• Kiivi
• Vihreä omena
• Selleriä
• Puolikas banaani
• Sitruuna puristettuna

Sitten vaan kaikki tarpeeliset ja tarpeettomat supplementsit sekaan ja surrur blenderissä! Tosi hyvää, minttu ja kurkku yhessä toimii vaan niin hyvin (myös drinkeissä..).

Kuva alunperin täältä

Pakko jälleen taas hehkuttaa täkäläisiä - ja etenkin meidän vakkari - Farmer's Marketteja. Vaikka muuten ruoka SF:ssa onkin kallista niin noista saa hedelmät ja vihannekset suoraan tiloilta todella hyvään hintaan. Kävin lauantaina taas hamstraamassa kaksi isoa kassillista rehuja, ja rahaa meni kolmisen kymppiä, esimerkiksi just valtavat puskat minttua ja korianteria $1/each. Me likes. 

Kaisa xo

Sekalaista jorinaa

Jaahas, on näköjään taas tullut aika pitkä tauko blogirustauksista.. 

Täällä viime viikot on mennyt vauhdilla vaikka en ole edes tehnyt mitään ihmeempää. Olen käynyt ahkerasti salilla, ja aloitin uudestaan kickboxingin! Bongasin Grouponista tarjouksen jolla sai 50 dollarilla 10 kb tuntia JA nyrkkeilyhanskat, ja olin siis lauantaina testaamassa ekaa kertaa. Hyvä tunti, hiki lensi ensimmäisen viiden minuutin jälkeen; harmi vaan, että mestan sijainti on mulle vähän hankala, se on tuolla "kaukana" Sunsetilla, ja voi olla, että tämä verottaa vierailutiheyttä. 

ilovekickboxing.com. LOL

Treeniä onkin sitten tasapainottanut melko ahkera juhlinta; tuntuu, että oon käynyt ulkona parin viime viikon aikana varmaan enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä. Teimme mm. retken Oaklandiin katsomaan Modest Mousea ja hyppäsimme Bartin sijaan lauttaan Ferry Buildingilta (mahtava commuting vaihtoehto, lautalla on baari!) ja jäimme pois Oaklandin historiallisella Jack London Squarella. Edellisviikonloppuna olimme puolestaan katsomassa roller derby -turnausta, joka oli erittäin vauhdikas ja viihdyttävä! Nyt viikonloppuna tulikin sitten hulinoitua niin synttäreillä kuin tuttujen sisäpihakemuissa sillä tuloksella, että eilen elämä oli jotenkin kovin vaikeeta...

Matkalla Oak-towniin

Derbyä SF vs LA. Mä luulin että molemmat ois vaan naisjengejä mutta täällä pelas vuorotellen miehet ja naiset.

Mun suosikkipelaaja :)

Glow in the dark -kynnet! kuvassa myös Jello shotteja (joilla saattoi olla jotain tekemistä eilisen olon kanssa)

Tyopäiviä nykyisessä duunissa jäljellä kaksi ja puoli, taidanpa kuluttaa ne lahinnä koneen siivoamiseen ja muuhun hyödylliseen. Varsinaiset prokjektivastuut oonkin jo siirtänyt muille melko hyvin, joillekin asiakkaille pitää viela huikata adíos. Kun ilmoitin irtisanoutumisestani, tarjouduin jeesaamaan seuraajan valinnassa, sorttaamaan hakemukset ja ehkä haastattelemaan kandidaatit. Noh, herra toimarin mielestä tällä ei nyt ole niin kiire eivatkä he meinaa palkata ketään mun tilalle ainakaan vähäán aikaan. En oikein tiedä tajuaako se miten paljon hommia mun pöydällä on ollut viime aikoina, ja lisäksi me ollaan tässä koko alkuvuosi vaan myyty uusia projekteja. Mutta hei, not my problem anymore!

Olen lähdössä kohti Suomea siis perjantaina (megaJEE!), ja vähän alkaa tässä olemaan jännät paikat, kun se mun uuden viisumin hyväksymispäätös ei ole vieläkään tullut. Puhuin perjantaina uuden työpaikan HR:n kanssa, eivätkä he edes tiedä onko se paperi tulossa niille vai keissiä hoitavaan lakifirmaan, joka on Nykissä. Ilman tuota lappua mä en siis pääse takaisin USAn kamaralle... mulla on paluulennot 12.5., ja 13.5. pitäisi alottaa uudella toimistolla. Tiukille menee.

Vaikka vähän stressaaja oonkin, niin asioilla on tapana järjestyä jotenkin, ja yritän nyt vain keskittyä fiilistelemaan Helsinkiä ja kohta edessä aukeavia makuunin karkkilaareja :D Kesän jätskiuutuksista nyt puhumattakaan... (saatoin käydä asken vähän surffailemassa valion nettisivuilla; Helou Lakusydän-tuutti!!)

San Franciscoon tuli hetkellisesti kesä, eilen oli +25, ja nyt alkuviikolle luvattu vielä lämpimämpää .. pitää yrittää ottaa ilo irti, veikkaan ettei Helsingissä ihan vielä päästä tällaisiin lukemiin (realistisesti toivon, että ees lumet ois sulanu..). 

Eiliseltä picniciltä. Rusketan ihopoimuja. 

Nähdään pian!!

Kaisa

Harhaanjohtavat Big Wheelsit ja San Franciscon oikeasti mutkaisin katu

Tämä on taas sarjassamme San Franciscossa tapahtuu (koko ajan ja vähän liikaakin välillä); Pääsiäissunnuntaina vietimme brunssia meillä kun naapurimme/ystävä/koirakaveri Gina huikkaa et parhaillaan on alkamassa Potrero Hill Big Wheel Race. Jätimme jälkkärin kesken ja suuntasimme paikalle Vermont Streetille (joka on siis ehkä neljän korttelin päässä meiltä).

Lähtöviivalla oli tungosta

Mulle tuli Big Wheeleistä mieleen ensit  monster truckit tai vastaavat, mutta kävikin ilmi, että kyse oli kolmipyöräisistä! Ja olen varmaan aikasemminkin maininnut että San Franciscolaiset rakastavat naamiasasuihin pukeutumista niin tottahan se oli ympätty mukaan tähänki tapahtumaan. Lähtöviivalla näkyi siis jos sun jonkinmoista supersankaria ja SF:lle tunnusomaisesti myös paljon paljasta pintaa - tuumimmekin etteivät lokaalit taida pelätä asfaltti-ihottumaa! 

   

Sunnuntaina tuli vuorotellen kaatamalla vettä ja sitten paistoi aurinko. Meidän iltapäiväkävely osui hyvään rakoon!

Löydettiin myös ihan uusia puolia Potrero Hillistä 

Hauskoja kukkia

Bring Your Own Big Wheel (BYOBW) kisa järjestettiin on jo ihan vuotuinen perinne, ja järjestettiin jo 13. kertaa. Kilpailu"rata" on tässä meidän Potrero Hillin toisella puolella olevan Vermont Streetin eteläpääty, joka on jyrkkä ja supermutkainen mäki. Opin sunnuntaina myös sen, että oikeasti Vermont St on San Franciscon mutkaisin katu, eikä Lombard Street niinkuin aina sanotaan! 

Tässä vielä GoPron luovan johtajan kuvaama hauska "Get behind the wheel" video tapahtumasta: 

Sellaista paikallispläjäystä tällä kertaa!

Kaisa xo

Pääsiäistä

Täällä kun ei mukamas juhlita uskonnollisia pyhiä (en tiedä minkä poikkeusluvan joulu on saanut) niin pääsiäinen näkyy katukuvassa todella minimaalisesti. Itselle pääsiäinen näyttäytyy lähinnä loputtomina Loma!loma!/menin lappiin/ heh heh munaa suuhun - henkisinä Facebook statuspäivityksinä! Mulla on huomenna sentään vapaapäivä, mikä ei sekään ole kovin yleistä. 

Tardyn mielipide. Kuva 

Kaupoissa tottakai näkyy jonkin verran pääsiäiskoristeita ja - karkkeja, mutta melko maltillisesti. Yksi mieletön uutinen tähän pääsiäiseen kuitenkin liittyy: Yllätysmunat sallittiin kauppoihin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1938!  (Kinderit sen sijaan ovat edelleen laittomien listalla) Itelle suklaamunat oli pienenä kuitenkin aika big deal (ja jokavuotisen rankingin voittaja taisi joka kerta olla nimenomaan Kinder) ja tää tuntuu jotenkin niin hölmöltä. Mitenköhän täällä uppois Mignonit?

Nämä, Peeps nimiset neonväriset vaanhtokarkkiläjättiput, ovat sen sijaan erittäin perinteisiä, ja sallittuja, pääsiäiskarkkeja

Sen suurempia pääsiäissuunnitelmia ei meillä siis ole; vähän aloin miettimään jos viikonloppuna innostuis kokkaamaan lammasta! (Jos olisin suomessa niin herkuttelisin pashalla josta siilaisin pois kaikki rusinat.)

Hauskaa pääsiäistä kaikille! 

Kaisa

Ps. Taisi muuten olla vähän ennenaikaista edellisen postauksen duunin vaihdon hehkuttaminen... työpaikka on siis kyllä edelleen menossa vaihtoon, mutta ei se viisumin vaihto työnantajalta toiselle nyt ihan niin simppeli proseduuri ollutkaan. Eipä tietenkään - olisihan mun pitänyt tämä jo tietää! Nyt ei vaan enää yhtään olisi kärsivällisyyttä odottaa...

Jännittäviä aikoja

Niin se vaan onneksi aurinko tosiaan välillä paistaa sinne risukasaankin ja vaikeiden kuukausien jälkeen on nyt innostunutta jännitystä ilmassa; hyväksyin tänään tarjouksen uudesta työpaikasta! Ja nyt sitten toivotaan, ettei kukaan nykyinen kollega lue tätä Google translaten kanssa, en nimittäin ole vielä kertonut lähdöstäni... 

Uusi duuni on digitoimisto nimeltä Organic, joiden toimisto on tuossa Market Streetillä, ei kaukana nykyisestä. Edelleen tulen tekemään projektipäälikön hommia, mutta saan sentään 'senior' etuliitteen titteliin! Pakko myöntää, että työtehtävät kuulostavat olevan vähän "same old same old" kategoriaa, mutta odotan innolla paluuta isompaan toimistoon; ajatelkaas, työkavereita joiden kanssa voi vaikka käydä lounaalla! (Toivottavasti ne tykkäävät musta edes vähäsen, iik.) En oikeastaan haluaisi luopua tästä mobiilimaailmasta, olen tykännyt työstäni kovasti, mutta nykyisen työnantajan kanssa jatkaminen ei vain ole vaihtoehto. Pitää vain toivoa, että mobiiliprokkikset lyövät tänä vuonna läpi myös näissä "perinteisimmissä" toimistoissa niin mähän olen siellä sitten ihan eksperttinä kertomassa miten hommat hoidetaan :D

Kuvioon liittyy myös viisumin siirto uudelle työnantajalle, ja sainkin ohjeistuksen odottaa irtisanoutumisilmoituksen kanssa siihen asti, kun olemme saaneet kuittauksen uuden viisumihakemuksen "submittaamisesta". Tällä kertaa mun ei tarvitse odottaa varsinaista viisumipäätöstä vaan voin aloittaa työt heti kunhan tuo hakemus laitettu sisään. Ihan worst case scenario olisi tietysti jos yhtäkkiä tätä uutta hakemusta ei hyväksyttäisikään, mutta en näe syitä miksi näin kävisi. Oli ilahduttavaa kuinka lungisti tuolla firmassa suhtauduttiin viisumin sponssaamiseen; se kuitenkin tarkoittaa ylimääräistä sähläystä ja kuluja. 

Voisin kirjoittaa työnhakuprosessista ja haastatteluissa ramppaamisesta vaikka ihan oman postauksen, mutta pitää kyllä jo tässä hehkuttaa omia vanhoja työkavereita ja pomoja; uudesta duunista ottivat yhteyttä henkilöihin, jotka olin listannut suosittelijoiksi, ja sain kaikilta niin ihanat suositukset, että voisin pelkästään niiden perusteella antaa jo valmiiksi itselleni jonkun Vuoden Työntekijä palkinnon! Nöyrä mutta iso kiitos teille! Hyvä muistutus myös itselle kuinka sitä on kaikenkaikkiaan ollut aika onnekas kun on suurimmaksi osaksi saanut tehdä töitä ihan huipputyyppien kanssa. 

Kivaa viikonloppua!!

Kaisa

*Hassunhauskat GIFit täältä ja täältä

Maanantaihuikkaa

...ja jotta ei ihan kuulostaisi siltä, että täällä vaan reippaillaan, niin ihan vaan maanantai-illan kunniaksi suuntasimme eilen Ninnin ja Jorman kanssa dinnerille Slow Club -nimiseen ravintolaan aika meidän nurkilla, Potrero Hillin ja Missionin välimaastossa. Olen halunnut käydä tuolla jo pidempään, mutta muutamana kertana kun olen (okei, ihan viime tingassa) yrittänyt varata pöytää, on sieltä tarjottu vaan ei-oo:ta. Mua edelleen hämmästyttää ulkona syömisen volyymi täällä; maanantai-iltanakin varaus oli tarpeen; paikka oli kasin aikaan aivan täynnä!

Kivan näköinen avintola bussivarikon takana

Jorman pihvi näytti (ja palutteen mukaan myös maistui) parsa- ja maa-artisokkalisukkeineen tosi hyvältä, ja mun ja Ninnin burgerit oli ihan priimaa. (Tämän arvasinkin jo etukäteen, testattu samojen ravintoloitsijoiden Serpentine ravintolassa aiemmin.) Mutta itelle illan stara oli ennen ruokia siemailtu aivan mahtava drinkki: 

malabar

vodka, cardamom, herbsaint, fresh lime & orange bitters, shaken and served up

Nam! (tavoilleni uskollisesti; kuvia ei tietenkään ole) Jouduin ostamaan kardemummaa joulun aikana tapahtuneen leipomissekoilun seurauksena, ja nyt oonkin siihen ihan hurahtanut. Sopii drinkkien lisäksi hyvin myös esim. aamupuuroon :)

Jälkkärikierroksen jälkeen suuntasimme meille, jossa syntinen meno vaan jatkui Tartine Bakeryn suklaakakun ja Moët&Chandonin voimalla, kun juhlistimme meidän ranskalaisen väliaikaiskämppiksen Blandinen synttäreitä. Näin maanantaiden pitäisikin mennä!

Minä, Blandine, Kasper, Nathan, Moët ja kakku

Kaisa xo

Tervehenkisiä viikonloppuaktiviteetteja

Täällä meinaa ihan stressiä pukkaa ku ois niin paljon kaikkea mitä "pitäs" tehä vaan koska pystyy; pitäs käydä surffilla ja laskemassa ja harrastaa kulttuuria ja pysyä kärryillä tech ja start-up maailmasta jne jne. Noh, olen todennut, että viimeisimpään saa kuvan riittää Mashablen selailu, viime viikolla ostetut Justin Timberlake & Jay-Z liput todellakin ovat kulttuuria, ja Ericin kanssa oltiin Kirkwoodissa laskemassa viime suununtaina, vain todetaksemme et tais kyllä olla viimenen kerta, kun mennään kahestaan.. Surffille haluaisin, edellisestä hyisestä pulahduksesta onkin jo aikaa, mutta en pahastuis jos kelit vähä lämpeäis. 

(Laiskalle itselle tulee mieleen, että kyllä suomen talvessakin on puolensa kun saa ihan luvan kanssa maata sohvalla 4 kuukautta. Ainakin. - sorry, tiedän, etten todellakaan sanoisi näin jos olisin ollut siellä koko loputtomalta vaikuttavan talven!)

Mutta lähiseuduilla on tullut tuli taas reippailtua viikonloppuna; lauantaina suuntasimme Point Reyesiin valaiden bongausmielellä, mutta valitettavasti yhtään evää tai vesisuihkua ei näkynyt, kevätmuuton peak on ennustettu olevan vasta parin viikon päästä. (Harmaavalaat siis reissaavat joka vuosi Alaskasta Kalifornian rannikkoa pitkin Meksikon lisääntymisalueille ja  takaisin, edestakaisen reissun ollessa 10 000-12 000 mailia!) 

Sunnuntaiksi vaihdoin seuruetta, mutta vähän samaan suuntaan oli matka, kun menimme haikkaamaan Marin Countyssa olevalle Mt. Tamalpais luonnonpuisto (state park? ei se varmaan ole ihan sama asia..) alueelle. Olin kuullut että Cataract Falls on kiva reitti, joka kulkee nimenomaan noiden vesiputousten viertä. Noh, en sitten olut vaivautunut selvittämään yhtään tarkemmin reittiä, ja eihän tuolla tietenkään ollut kenttää että olisi voinut internettiä konsultoida paikan päällä. Löysimme kuitenkin suunnilleen sinne minne pitikin. Vesiputoukset olivat aika kuivana, mutta metsäreitti oli muuten tosi kaunis ja sopi sunnuntain iisiin menoon.

En tiedä miksi seisoskelen metsässä kuin autokauppias

Aiemmasta kommentista huolimatta, en yhtään valita näistä keleistä tai ulkoilumahdollisuuksista täällä!

Kaisa 

(Laitan lisää kuvia kuhan keksin mihin ihmeeseen oon tunkenu kameran piuhan...)