Maanantai-ilta oli innolla odotettu, herrat Snoop Dogg ja Wiz Khalifa were in town!
Snoop ja Wiz on tehny yhessä leffan (ja leffalle soundtrackin eli oikeastaan kyseessa on rappimusikaali) Mac and Devin Go To High School, ja tää kiertue on osa leffan promotouria. Tai toisinpäin, ehkä leffa onki vaan supporttina kiertueelle, ei voi tietää. Leffaa ei edes ole julkaistu vielä, soundtrack julkaistiin tällä viikolla.
Snoop ja Wiz on tehny yhessä leffan (ja leffalle soundtrackin eli oikeastaan kyseessa on rappimusikaali) Mac and Devin Go To High School, ja tää kiertue on osa leffan promotouria. Tai toisinpäin, ehkä leffa onki vaan supporttina kiertueelle, ei voi tietää. Leffaa ei edes ole julkaistu vielä, soundtrack julkaistiin tällä viikolla.
Mut iih ja aah miten hyvä meininki! Snoop on selkeesti ottanu Wizin “oppipojakseen” ja näki et niilläkin oli hauskaa. Leffa, ja biisit, keskittyy blaadamisen hehkuttamiseen, ja aika ahkerasti imeskelivät herrat itekki hunajatuutteja illan aikana. (Lavalla pyöri 2 erittäin isokokoista mustiinpukeutunutta possen jäsentä, joiden tehtävänä näytti olevan ainoastaan lavalle heitettyjen jointtien pois kerääminen. Vähän niinku kukkaistytöt luistelukisoissa!)
Keikka oli jaettu 3 “näytökseen”, joiden välissa näytettiin aina pätkä tota leffaa. Eka Wiz veti yksin setin (se on niiiin söpö!! Oli pillifarkkua ja ruutupaitaa ja kaikkea) ja sitten OG Snoop, joka nyt vaan on yleisesti aivan mahtava. Aikamoista hittiputkea, tuli kaikki What’s my name:sta ja Gin n Juicesta lähtien. Lopuks noi veti vielä yhessä kaikkia noita uusia biiseja, mut myös esim Black and Yellown ja Drop it like it’s hot:in.
Keikka oli Warfield Theatressa (hassua kyllä, sama mesta, jossa oltiin vuosi sitten Anskun kanssa kattomassa Robynia!), joka on tosi hieno, vuonna 1922 avattu teatteri Market Streetilla, ihan downtownin tuntumassa. Esiintyjiin ja illan teemaan sopien, ilma oli aika sakeana (pelkäsin, että mulla kuivuu piilarit paahan). En usko, että salista loyty kovin montaa tyyppiä, jotka ei ois jossain vaiheessa keikkaa (tai ihan tauotta) heilunu jointti huulessa. Me ostettiin liput vähän myöhässa niin ei päästy permannolle, vaan saatiin istumapaikat parvelta. Ei haitannu, sieltä näki tosi hyvin ja kaikki seiso ja bailas ihan yhtä lailla. Mun vieressä istu sellanen ehkä 50v harmaantunut herrasmies, joka hyvin asiantuntevasti keskusteli eri marihuanalajikkeista meidän takana olleiden jenginuorten kanssa.
Keikka oli Warfield Theatressa (hassua kyllä, sama mesta, jossa oltiin vuosi sitten Anskun kanssa kattomassa Robynia!), joka on tosi hieno, vuonna 1922 avattu teatteri Market Streetilla, ihan downtownin tuntumassa. Esiintyjiin ja illan teemaan sopien, ilma oli aika sakeana (pelkäsin, että mulla kuivuu piilarit paahan). En usko, että salista loyty kovin montaa tyyppiä, jotka ei ois jossain vaiheessa keikkaa (tai ihan tauotta) heilunu jointti huulessa. Me ostettiin liput vähän myöhässa niin ei päästy permannolle, vaan saatiin istumapaikat parvelta. Ei haitannu, sieltä näki tosi hyvin ja kaikki seiso ja bailas ihan yhtä lailla. Mun vieressä istu sellanen ehkä 50v harmaantunut herrasmies, joka hyvin asiantuntevasti keskusteli eri marihuanalajikkeista meidän takana olleiden jenginuorten kanssa.
Vähän kyl harmitti, että toi oli maanantai-iltana, ois ollu hauska vielä jatkaa iltaa keikan loputtua.
San Franciscon keikkatarjontaa arvostaen,
Kaisa xoxo
ahhahahah kukkatytöt - jointinpoimijat <3 ja räppimusikaali! ai että, oisinpa ollu mukana, kuulostaa täydelliseltä.
VastaaPoista