Uusi kulma LA:ta

Aargh ekaa kertaa mulle käy Bloggerissa niin, että oon kirjottanu koko postauksen, lisäilly kuvat ja sitten platta jotenkin jumahtaa eikä seivaa eikä julkase mitään. Nyt tulee sitten tosi tiivistetty versio siitä mitä just satuilin ja kadotin...buu.

Olin viime viikolla muutaman päivän duunireissulla Losissa, kun yksi mun asiakkuuksista/projekteista on päättymässä ja teemme parhaillaan partneri-agencyn kanssa transitiota uudelle toimistolle. Maanantai ja tiistai oli buukattu  "knowledge sharing" -sessioille uuden tiimin kanssa. 

Hauska seinämaalaus Hermosassa

Seinämaalaus pt.2 - ihana!

Lensin LAXille jo sunnuntaiaamuna eli mulla oli koko päivä aikaa palloilla ympäriinsä. Olinkin mm. sopinut launastreffit ennen täällä SF:ssa asuneiden kavereiden SiSin ja Miken kanssa. Sen sijaan en tullut ajatelleeksi sellaista pikku yksityiskohtaa, että en tietty päässyt tsekkaamaan sisään hotelliin kun vasta kolmelta iltapäivällä... vaihdoin sitten pariin otteeseen vaatteita autossa tai kahvilan vessassa. Oli kiva tutustua pariin uuteen kaupunginosaan (tai kai nää oikeasti ovat ihan omia kaupunkejaan?!) LA:ssa, Hermosaan ja viereiseen Manhattan Beachiin (näihin ja muutamaan viereiseen biitsinaapurustoon viitataankin usein vain termillä "Beach Cities"). Meidän partneri-toimisto Hyfnín toimisto on Hermosa Beachilla, kirjaimellisesti korttelin päässä rannalta. ja kaiken lisäksi nää on vaan muutaman mailin päässä LAXilta niin ei tarvinnut edes tuskastua Losin liikenteessä ja ruuhkissa.

Surffari-patsas Hermosa Beach Pierilla

Ei oikein ollut keliä mutta muutama oli silti yrittämässä onneaan

Hermosa Beach sunnuntai-iltapäivänä. Selkeesti liian kylmä paikallisille!

Olin ekan yön sellaisessa road side motel -henkisessä, mutta kaikin puolin siistissä, pikkuhotellissa, mutta toiseksi yöksi vaihdoin kollegoiden suosittelemaan Shade -boutique hotelliin Manhattan Beachille. Shade olikin oikein miellyttävä; jokaisen huoneen perusvarusteluun kuuluu mm. valtava poreamme (jossa voi luonnollisesti valita valaistuksen värin tunnelman mukaan) ja hieman kummallinen mutta ihan funky takka. Harmi vaan, että sää oli koko reissun ajan pilvinen ja melko viileä niin hotellin kattoterassi ja uima-allas jäivät nyt testaamatta. Yksi hotellin complimentary palveluista oli ilmainen sisäänpääsy Equinox-kuntokeskukseen - tämän sentään ehdin hyödyntämään (ehdin myös testaamaan kaupparatsu-henkistá yksin hotellin baarissa hengailua...). Lisäksi kävin hölköttelemässä ja ihastelemassa/kummastelemassa miljoonataloja rantabulevardilla sekä suununtaina että tiistaina, ennen kun suuntaisn takaisin LAXille ja kohti kotia. 

Shaden huone ja poreamme

Manhattan Beach illalla

Yksinäinen dinneri Fishing with Dynamite -ravintolassa. Onneksi oli tosi hyvää!

Psykedeelinen takka

Pitihän sitä kokeilla...

Caliterveisin,

Kaisa

Ps. Jännää; täällä on tänään ollut tosi kovia ukkoskuuroja... en muista onko täällä ukostanut koko sinä aikana kun oon täällä ehtinyt asustella.  

Superturistipäivä

Meillä oli viikonloppuna vieraita, kun Ericin vanha frendi Erick ja morsiamensa Julia olivat meillä viikonlopun ennen kun jatkoivat matkaa wine countryn ja Yosemiten kautta Vegasiin. 

Täällä oli lauantaina ihan upea ja lämmin päivä, ja oli oikeastaan ihan kiva kiertää ympäri kaupunkia etenkin kun emme pitkään aikaan olekaan joutuneet turistioppaan hommiin. Puistot ja biitsit olivat pullollaan äkillisestä kesän tulosta nauttivia kaupunkilaisia. 

SF from Twin Peaks - aina yhtä hieno!

Baker Beach 

Mulla oli tietty puhelimesta akku ihan lopussa niin en pystynyt tauotta räpsimään kuvia, mutta reitti meni osapuilleen näin: Mission/Dolores Park - Castro - Twin Peaks - Haight-Ashbury - Golden Gate Park (Japanese Tea Gardens oli uus myös mulle!) - Ocean Beach - Baker Beach - Presidio - Golden Gate Bridge/Fort Point - Alamo Square. 

Japanese Tea Gardensissa kukkivat kirsikkapuut

Taustalla Tea House

E töllistelee lammikkoa

Minä hyppäämässä sillalta

Keskustan, Union Squaren nurkat, jätimme välistä, kun sinne on niin hankala mennä autollaja nyt lauantaina kaupunki oli kaiken lisäksi pullollaan erilaisia St Patrick's Day* -tapahtumia. Lisäksi olimme vieraiden kanssa yhteisymmärryksessä, että Fisherman's Wharfin voi jättää väliin. 

Fort Point

Fort Pointin lefti

Alamo Square

Illalla menimme dinnerille Skooliin, jossa seurueeseen liittyivät myös Anna ja Nykistä käymässä ollut ystävänsä Paula. Illallisen jälkeen yritimme löytää Irish Car Bomb:eja mutta ilmeisesti ainakin meidän valitsemat Missionin baarit oli ihan liian cooleja moisille. 

Terkuin,

Kaisa

*St Paddy's on täkäläinen Vappu ja pyörii aika pitkälti päihtymisen ympärillä... 

Maaliskuun treeni- ja paleohöpinät

Paleo challenge on tän viikon lopulla puolivälissä, ja ollut yllättävän helppoa.. mutta toisaalta en joutunut tekemään ihan hirveän suuria muutoksia syömisiin. Energiatasot tuntuu olevan ihan kohillaan, jaksan treenata ym. Sen olen huomannut, että ateriarytmistä on pidettävä kiinni tai muuten tulee sellainen raivokiukkunälkä, että siinä kärsii jo sivullisetkit (mutta tämä nyt ei välttämättä ole paleovalion syy eikä seuraus). Olen jatkanut samalla linjalla, eli syön edelleen vähän maitotuotteita (juusto, kahvimaito, muutama jugurtti viikossa) ja herkkuina olen syönyt tummaa suklaata ja kuivattua mangoa (jonka koostumus aika sama kun mun lempikarkeissa by the way) kohtuudella. Karkkia en ole syönyt ollenkaan nyt kuukauteen. Olen tästä kovin ylpeä, en tiedä olenko ikinä pitänyt näin pitkää karkkilakkoa! Mutta niinkuin jo alussa uhosin, niin viinin lipittämisestä en sentään ole kokonaan luopunut. Viime viikonloppuna olimme ulkona ja sitten keskellä yötä tuli kyllä vähän “repsahdettua” ja hotkaisin sen kummempia miettimättä puolikkaan sliderin (eli sellaisen pikkuhampparin) ja kourallisen bataattiranskalaisia, ja vitsi oli kyllä hyvää :) Pitäisi ehkä olla vähän tiukempi, koska totta puhuen en kyllä ole kropassa huomannut kovin kummoisiakaan muutoksia.

Muutaman kerran on tehnyt kovasti mieli leipää, mutta itsekuri on pitänyt (tämäkin on ihan uusi juttu mulle :) ) ja mieliteko on sitten mennytkin pois. Plussana haasteessa on se, että viime viikkojen aikana on tullut tehtyä paljon normaalia enemmän ruokaa kotona, useimpina päivinä pakkaan lounaatkin mukaan. Perjantaina leivoin paleo-banaanileipää (mashup tästä ja tästä ohjeesta) ja pyörittelin jo vähän silmiä itellenikin että onko musta tullut se tyyppi, joka ei enää bailaa viikonloppuisin ja vauhkoaa vaan paleosta ja crossfitista. Mutta ei sentään, banana breadista tuli ihan huippuhyvää ja mussutin sitten melkein koko loafin viikonlopun aikana.. ja tuli sitten vähän bailattuakin, ohoh.

Banana Bread; Söin näköjään jo muutaman siivun ennen kun tajusin edes ottaa kuvaa

Ei lainkaan jauhoja (viljoja) mutta sitákin enemmän pähkinöitä, kookosta ym hyvyyksiä. Ja vähän suklaata. 

Treenirintamalla ei mitään uutta tai ihmeellistä, hyvä kombo crossfittia/salia/lenkkiä/joogaa. Viime viikolla treenikertoja tuli viisi (jee!), katotaan päästäänkö tällä viikolla samaan kun meille tulee loppuviikosta vieraita, ja mulla on yksi vanha Accenture kollegakin duunireissulla kaupungissa. Ai, no sellainen pieni voitto, että tein uuden kyykkyenkan 185lb/84kg eli taas ollaan askelta lähempänä satasta! Maastavetoakin kokeilin mutta siinä ei noussut edes vanha oma enkka eli lopputulos taitaa olla +/- 0. Tänään lenkille työkavereiden kanssa, kun meidän Run Club starttaa taas monen hiljaisen kuukauden jälkeen. Nyt juuri aloin miettimään otinko mä edes sukkia mukaan aamulla...

Tässä treenailen 'skin the cat'ia 

Kaisa xo

House on fire

Eilen meidän lähellä, Dogpatch/Mission Bay naapurustossa, syttyi ihan valtava tulipalo, joka tuhosi ihan viittä vailla valmiin kerrostalokompleksin maan tasalle. Palo sai alkunsa vähän ennen viittä iltapäivällä, ja kun mä ajelin töistä kotiin vähän viiden jälkeen, tuprusi taivaalle jo ihan valtava musta savupatsas ja liekit näkyivät pitkälle. Uutisten mukaan sammutustöissä oli 150 palomiestä ja ne jatkuivat pitkälle yöhön. Koko meidän Potrero Hillkin haisi ihan savulle ja uutiskanavien helikopterit pörräsivät taivaalla. Mun aamuinen reitti töihin menee ihan tuon palaneen korttelin vierestä ja tänään näky oli aika karu. 18 kuukauden rakennusurakka taitaa alkaa alusta, tai miinuksen puolelta kun ensin pitää raivata palon jäänteet ja korjata muut vahingoittuneet rakennukset. Melko hurjaa (ja kurjaa).

kuva: sanfrancisco.cbslocal.com

kuva: sanfrancisco.cbslocal.com

Miellyttävämpänä uutisena voin raportoida, että San Franciscoon on tullut kesä! Viime päivät on olleet ihanan aurinkoisia ja lämpimiä, ja sama meno näyttäisi jatkuvan ainakin loppuviikon. Jipii!

23 astetta celsiusta!

Terderetkeä suunnitellen,

Kaisa

Hevosurheilua ja korkeakulttuuria

Ihan vanhoja juttuja taas mutta hauskoja sellaisia niin palataanpa joitain viikkoja ajassa taaksepäin:

Olimme pari viikkoa sitten laukkakisoissa Berkeleyssa Golden Gate Fields – hevosradalla. Mikko oli kuvauskeikalla kaupungissa ja vaikka hommat eivät ihan olleetkaan vielä purkissa, lähti herra mukaan. Meidän porukassa oli myös mun työkaveri Leanna ja hänen LA:sta käymässä ollut frendinsä ja hostina meidän ex-kollega Brian, innokas hevosmies (tai ehkä pikemminkin innokas vedonlyöjä). Me muut oltiin ekaa kertaa derbyssä, ja Brian-raukka joutui koko ajan selostamaan noviiseille mitä tapahtuu, mutta aika nopeasti me päästiin edes vähän kärryille hommasta.

Mestassa tarjoiltiin vallan maukkaita bloody maryja ja asiaan kuuluvasti ohjelmassa oli myös hattukilpailu. (Kilpailussa oli kolme kategoriaa; most outrageous, most on theme ja most glamorous). Aloimme jo suunnitella seuraavaa reissua; sunnuntaisin Golden Gatessa on dollar day, jolloin sisäänpääsy, olut, hodarit ja mimini-vedot on kaikki vaan dollarin!

Toisenlaisen kulttuurielämyksen tarjosi puolestaan vielä muutamaa viikkoa aikaisemmin SF Symphony, jota olimme katsomassa Ericin kanssa. E mainitsi joskus montakuukautta sitten, että haluaisi mennä katsomaan sinfonia-orkesteria niin mä ostin meille liput joululahjaksi. Sattumalta SF Symphonyn ohjelmistossa oli tammikuussa vierailijakapellimestarina Osmo Vänskä, joka on tunnettu Sibelius-teoksistaan. Tämä esitys koostui neljästä lyhyemmästäkappaleesta, joista kaksi oli Sibeliusta, yksi Rachmaninoffia  ja yksi Stravinskya. Tässäkin asiassa noviiseille tämä oli ehkä kivempi, kun yksi kokonainen sinfonia. 

Random knoppitietona kerrottakoon, että tammikuun lopulla (vain muutamaa päivää meidän showta aiemmin) herra Vänskä voitti Grammyn Minnesota Orchestran kanssa parhaasta klassisesta levytyksestä (Sibeliusta, sinfoniat 1 & 4).

Bongasin juuri, että toukokuussa SF Symphony esittää Disneyn Fantasian orkesteri-säestyksellä ... saattapi olla mun seuraava visiitti!

Toodledo & mwah mwah,

Kaisa

Välikatsaus treenitavoitteisiin ja Paleo Challenge - Helmikuu

Ajattelin jakaa pienen välikatsauksen treenitavoitteisiin, joita listasin tammikuussa uudenvuodenlupausten sijaan. Pariin on jo tullut parannusta - ja toisiin en ole puuttunut lainkaan – tasapainossa ollaan siis J

Yleisesti positiivista on se, että olen käynyt treenailemassa melko ahkerasti; esimerkiksi viime viikkoon mahtui 3xcrossfit, yksi joogatunti ja 8km lenkki.  Eli kohdat 2) ja 4) ovat plussan puolella, mutta pakko kyllä todeta,  että paluu joogamatolle ei monen kuukauden tauon jälkeen ollut kovin gracious… tuntui ettei mulla ole edes tasapainoa lainkaan enää ja ennen ihan iisit asanat tuntui tosi hankalilta (poikkeuksena loppuasento Savasana – siinä mä oon ihan tosi hyvä!!). Ehkä se siitä taas kohentuu, ja yritän nyt pitää kiinni viikottaisesta joogatunnista. Pitäisi löytää joku vakkaritunti, mulle sopii aina rutiinit, eikä silloin ole niin helppo luistaa kun joku homma on jo etukäteen “päätetty”.

Viikonloppusin crossifitataan DJ Colombon tahtiin

Muista tavoitteista viimeisen kuukauden aikana on tullut treenattua leuanvetoja, double undereita ja takakyykkyä. Etu- tai valakyykkyjä ja käsilläseisontoja ei nyt ole tielle osunut. Leuanvedot on edelleen vaan ihan tosi vaikeita, mutta pienen pieni läpimurto tai onnistumisen fiilis sentään tuli viime tunnilla kun treenasin kipping tekniikkaa ja ekaa kertaa se tuntui menevän jotenkin “oikein”. Sama homma tuplanaruhyppyjen kanssa, yhdellä viime viikon crossfit tunneista käytiin läpi niiden tekniikkaa ja vinkkejä, ja aloin saamaan kaksi putkeen. Ilo se on pienikin ilo! Takakyykyn kanssa ollaan askelta lähempänä tavoitetta, pari viikkoa sitten kokeilin uutta enkkaa yksin salilla ja sieltähän nousi 175lb/79kg. Hassua miten oma pää vaikuttaa tuohon suoritukseen: Kun tiesin jo tehneeni hyvän tuloksen, lisäsin 5lb (eli huikeat 2,3kg) painoja ja yhtäkkiä tanko ei noussut enää senttiäkään.

Liisan melkeen kaksi kuukautta matkaa tehneestä joulupaketista löyty ylihienot uudet treenipökät

Ja sitten siitä toisesta otsikon aiheesta, joka menee kyllä pikkasen jo hurahtamisen puolelle mut menkööt. Meidän Crossfit-salilla alkoi viime perjantaina yhdeksän viikon Paleo Challenge. Kun sitä alettiin mainostamaan, mun eka reaktio oli luonnollisesti, että minähän en mihinkään trendikkäisiin ruokavaliohömpötyksiin haksahda mutta sitten luin paleosta vähän enemmän ja totesin, että mun perus safkailut uppoaa tohon jo valmiiksi melko hyvin. Joten ilmottauduin mukaan. Haaste toimii siis niin, että osallistujat käyvät kehonkoostumusmittauksessa, syövät 9 viikoa mahdollisimman “strict paleo diet” ja haasteen lopuksi on uusi mittaus. Voittajat (nais- ja mieskategoriat koska kaikki on miehille helpompaa) määräytyvät sen mukaan kuka saavuttaa isoimman myönteiseen suuntaan olevan muutoksen (suhteellisen rasvan määrä vs. “lean mass”). Palkintona on joko ilmaisia treenejä tai rahaa, molemmat kiinnostaa :D

Kävin kehonkoostumusmittauksessa viime perjantaina (kesken työpäivän luonnollisesti). Olen Suomessa käynyt muutamaan otteeseen InBody-mittauksessa, mutta tämä oli whole another deal; metodina oli ns. hydrostaattinen punnitus (keksin tän suomenkielisen termin just, voi oikeasti olla jotain ihan muuta. Hydrostatic Weighing joka tapauksessa), ja mittauksia järjestävällä Fitness Wave Norcal –firmalla on bussi, jossa mittaukset hoidetaan. Perjantaina bussi oli siis meidän salilla. Bussissa on pukkari ja iso kylpyamme, jonka pohjalla on metallinen kehikko. Mitattava pulahtaa ammeeseen mahallaan niin, että on kehikon päällä punnerrusasennossa. Sitten käskystä pitää koukistaa käsivarret ja samalla puhaltaa ilmat keuhkoista, jotta uppoaa kokonaan veden alle. Tämä toistetaan muutamaan otteeseen, jotta tuloksista voidaan laskea keskiarvo.

Mobiili "Dunk" station

Syömisten kanssa en aio olla ihan tiukoista tiukoin. Isoin muutos on viljoista ja kaikesta prosessoidusta ruuasta luopuminen (toisin sanoen karkkilakko, nyyh). Paleossa ei saisi syödä palkokasveja (mun versio sallii vihreät pavut ja pienet määrät kvinoaa), maitotuotteita (aion minimoida mutta en luovu ihan kokonaan) eikä esimerkiksi suolaa (höpöhöpö). Sokerin radikaali vähentäminen on varmaan mulle se isoin juttu, olen tosin kyllä jo ihan anarkistina syönyt pikkasen tummaa suklaata. Alkoholi on toinen, josta kyllä pikkasen joustan... 9 viikkoa tipatonta JA karkitonta kuulostaa jo ihan hullun hommalta! Bisse ja vodka on pannassa viljakiellon takia mutta meidän coachit ohjeisti, että punkku ja tequila (??) ois vähiten huonoja (eli ilmeisesti vähiten prosessoituja)  vaihtoehtoja. Omatoimisesti lisäsin tähän myös satunnaisen siiderin, sehän on hedelmämehua.

Viidettä päivää mennään ja toistaiseksi en ole juurikaan edes huomannut eroa mun normiarkeen. Tätä tosin helpottaa se, että Eric on reissussa… veikkaan myös, että jossain vaiheessa töissä tulee tiukkoja paikkoja, kun meillä on vähän väliä tyrkyllä kaiken mailman bageleita ja cookieseja. En usko, että mulle tulee mitään älyttömiä leipä- tai pastahimoja mutta jotain herkkuja tuun ihan taatusti kaipailemaan. Pitää miettiä heikkoja hetkiä varten valmiiksi jotain korvaavia ratkaisuja. Näillä siis mennään huhtikuun puoliväliin saakka.

Pidemmällä tähtäimellä en usko ruokavalioihin, joissa eliminoidaan joku juttu ihan kokonaan (ellei kyse ole allergiasta tai sairaudesta), eli tämä tulee olemaan vain tälläinen parin kuukauden kokeilu. Sitäkin enemmän tykkään Michael Pollanin kuuluisasta ruokafilosofiasta “Eat food, not too much, mostly plants” , eli oikeaa ruokaa ja hyviä raaka-aineita ja kasvispainotteisesti. Farmer’s Market, my love, on siis viikko-ohjelmassa jatkossakin ja lisäksi liityin just “lihapiiriin” , Pastoral Plate Bay Area CSA, joka toimittaa lähellä (Sonomassa ja Marin Countyssa) tuotettua luomulihaa ja munia kerran kuussa suoraan tonne meidän salille. Saan ekan paketin nyt perjantaina, otin “ylläripaketin” (kuulosta hieman epäilyttävältä näin jälkikäteen mietittynä)  ja naudan – ja lampaanjauhelihaa. Ainakin jauhelihojen hinnat olivat ihan samoissa kun kaupassakin.

Raportoin treenailusta, haasteen sujumisesta ja lihapaketeista taas ensi kuussa.

Pus,

Kaisa

Mahalo Maui - pt.2

Ja turinat jatkukoon.

Vaihdoimme tosiaan siis reissun puolivälissä hippimajoituksen ihannormaaliin hotelliin, mutta siinä vaiheessa se tuntui ihan luksukselta. Maui Coast Hotel oli kaikinpuolin positiivinen kokemus, mukavaa palvelua ja hyvä sijainti. Hinnaltaan tuo on sieltä edullisemmasta päästä, me maksoimme huoneesta $160/yö. Jenkkityyliin tähän ei kuulut aamiaista tai muuta ekstraa. Matkakohteena Havaiji on aika kallis; majotukset, ruoka ja esimerkiksi bensa ovat noin 20-30% tyyriimpiä kuin "mainlandilla". 

Perjantaina oli taas superaikainen aamu (nyt jo ihan rutiinilla) kun lähdimme snorklaus-retkelle Molokini-kraaterille (juurikin se Aloha Hawaii! -postauksen kuunsirpin muotoinen saari!), ja satamassa piti olla jo seitsemältä. Molokini on supersuosittu sukellus- ja snorklauskohde, jossa näkyvyys on yleensä ihan huippuluokkaa ja koska siellä asustelee yli 250 kalalajia. Snorklaus oli kivaa, ja katamaraanin keulan "riippumatoissa" köllöttely myös aika nastaa. Päivän tokan etapin piti olla Mauin eteläpuolella oleva Turtle City:ksi  nimetty poukama mutta kovan merenkäynnin takia se jäi väliin. Sen sijaan kapteeni kysyi onko ok jos menemmekin bongailemaan valaita ja yllätys, yllätys tämä passasi koko venekunnalle. Huristelimme hiljaisella vauhdilla pitkin poikin saaren rannikkoa ja näimme yhteensä varmaan parikymmentä valasta! Veneily on kyllä kivaa :) Loppupäivän lorvimme lähibiitseillä ja illalla tsekkasimme Kihein "keskustan" yöelämän, joka tosin osoittautui melko olemattomaksi.

Valmiina lähtöön Ma'alaean satamassa

Molokinillä

On a boat

Jännä 

Isoin vonkale

Todiste että kävimme kerran baarissa

Lauantain tutkimuskohteeksi olimme jättäneet saaren ainoan nurkan, jota emme vielä olleet nähneet, Makena State Parkin alueen saaren lounaisrannalla. Lojuimme Big Beachilla ja kävimme katsastamassa jännittäviä laavakenttiä. "Haikkaus" sandaaleissa osottaitui hieman haastavaksi mutta selvisin, ja bonuksena näimme yhdessä poukamassa köllöttelevän uhanalaisen Monk seal -hylkeen.

Big Beach

La Perouse Bay 

Hieno luonnon "infinity pool"

Yksi saaren hassu omituisuus oli, että siellä tepasteli (sellaisia pulskia maatiais-)kanoja mitä oudoimmissa paikoissa (lentokentällä, luonnonpuistossa, rannoilla, moottoritien “välikaistaleella…). Googlasin mistä tämä johtuu ja ilmeisesti ihan tarkkaan ei tiedetä mistä kanat ovat ilmestyneet, mutta vahvin epäilys on, että ne ovat kovien myrkyjen seurauksena päässeet karkuun paikallisilta farmeilta ja pärjäilevät hyvin luonnossakin.

Havaijilainen kana

Viimeisen aamun aamiainen: Banana Bread French Toast kookossiirapilla. Genious!!!

Kaiken kaikkiaan ehdimme viikossa näkeä ja tehdä paljon, mutat kuitenkin niin että loma oli riittävän rento ja sisälsi riittävästi rannalla pötköttelyä. Kiersimme autolla koko saaren ympäri ja vedimme siksakkia keskeltä useaan otteeseen, ajoa kertyi yhteensä 450 mailia (675km) - aika hyvin kun saari ei kuitenkaan ole kovin suuri. Ainoa harmitus oli, että surffit jäivät tällä reissulla kokonaan väliin kun kelit ei oikein olleet meille otolliset. Eli pakko mennä uudestaan joskus tulevaisuudessa! Oon varmaan sanonut tän aikasemminkin mutta mä oon kyllä ihan sikahyvä lomailussa. 

Mahalo, eli kiitos!

Kaisa